Anu Kuusisto

Vapaaehtoiset Suomesta tukevat etänä Myanmarin opoja

”Haluan uskoa, että Myanmarilla on paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa”, sanoo Kyaw Thet, joka tukee maan oppilaanohjaajien työtä etänä Suomesta.

Kun Kyaw Thetin työpäivä Helsingin kansainvälisen päiväkodin johtajana päättyy, alkaa toinen elämä: etätyö ja yhteydenpito vanhaan kotimaahan Myanmariin eli entiseen Burmaan.

Kyaw Thet työskentelee iltaisin ja viikonloppuisin Kirkon Ulkomaanavun alla toimivan Opettajat ilman rajoja -verkoston etävapaaehtoisena ja tiiviissä yhteistyössä Myanmarin opetusalan toimijoiden kanssa: paikallisten opettajien, oppilaanohjaajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa, jotka tekevät työtään muun muassa Myanmarin luostarikouluissa ja kansalaisjärjestöjen ylläpitämissä kouluissa.

”Olen tuntenut itseni niin avuttomaksi Burman nykyisen poliittisen tilanteen takia. Haluan tehdä jotain maan hyväksi ja pyrkiä omalta osaltani viemään maan asioita parempaan suuntaan”, Thet kertoo.

”Olen tuntenut itseni niin avuttomaksi Burman nykyisen poliittisen tilanteen takia. Haluan tehdä jotain maan hyväksi ja pyrkiä omalta osaltani viemään maan asioita parempaan suuntaan.”

Etävapaaehtoisena Kyaw Thet tukee Opettajat ilman rajoja -verkoston kautta hanketta, jonka tavoitteena on auttaa ja tukea myanmarilaisia oppilaanohjaajia kehittämään ammatillista osaamistaan ja koulutusalaa. Vapaaehtoistyöhön kuuluu monenlaisia tehtäviä, kuten oppilaanohjaajien koulutuksia, opetussuunnitelman uudistamista ja oppilaanohjauksen ohjeistuksia sisältävän käsikirjan päivitystä yhdessä kollegoiden kanssa.

Nuori, tummahiuksinen nainen.
Kyaw Thet on toiminut kieltenopettajana Thaimaassa ja sijaisopettajana Suomessa ennen nykyistä päivätyötään päiväkodin johtajana. Maisterintutkinto oppilaanohjauksesta Jyväskylän yliopistosta tukee vapaaehtoistyötä Myanmarin opojen kanssa.

Esimerkiksi vastikään Thet järjesti toisen vapaaehtoistyöntekijän kanssa paikallisille kollegoille etäyhteydellä seitsemänpäiväisen koulutuksen, johon osallistui maan opo-kouluttajia, jotka kouluttavat nykyisiä ja tulevia opinto-ohjaajia maassaan.

Työ on sujunut hyvin, vaikka kulttuurieroilta ja erilaisilta ongelmilta ei kokonaan voikaan välttyä.

”On hyvin tärkeää tukea järjestelmää positiiviseen suuntaan. Näen jo nyt, että pieniä muutoksia tapahtuu. Joku saattaa esimerkiksi koulutuksessa huomata, ettei opettajan ehkä tarvitsekaan olla autoritäärinen, vaan oppilaanohjaajana voi työskennellä enemmän yhteistyössä oppilaiden kanssa.”

Yhteistyö on jatkunut vallanvaihdoksesta huolimatta

Thet kuvailee, että on ollut raastavaa vain katsoa vierestä, miten Myanmaria ja sen asukkaita on vuosikymmeniä kohdeltu. Maassa on ollut levottomuuksia vuosikymmenien ajan, ja vuoden 1962 vallankaappauksen jälkeen maahan tuli sotilashallinto. Vuonna 2015 Myanmarissa pidettiin vapaat vaalit, mutta virallisesta rauhanprosessista huolimatta väkivaltaisuudet jatkuivat eri etnisten ryhmien ja armeijan välillä.

Vuoden 2021 sotilasvallankaappaus vei maan entistä syvemmälle ongelmiin. Unicefin mukaan yli 12 miljoonaa kouluikäistä lasta on ollut yli vuoden vailla koulutusta maan levottomuuksien vuoksi.

Buddhalaisten luostarikoulujen oppilaat tulevat usein perheistä, joilla ei ole varaa valtion ylläpitämiin kouluihin. Kuva: Hanna Päivärinta/KUA

Hankkeen kautta myanmarilaiset opettajat kehittävät oppilaanohjauksen tärkeimpiä taitoja, kuten yhteisymmärryksen rakentamista, kuuntelemista ja kyselemistä, sanallisia ja sanattomia viestintätaitoja sekä moninaisuuden ja kulttuurierojen ymmärtämistä.

Kirkon Ulkomaanavun hanke on toiminut Myanmarissa vuodesta 2018 alkaen. Mukana on ollut noin kymmenkunta vapaaehtoistyöntekijää Suomesta etänä tai paikan päällä ja kuusi koulua Myanmarista.

Vaikka vapaaehtoistyö on vaikeutunut vuoden 2021 tilanteen jälkeen, se on yhä mahdollista. Vallankaappauksen jälkeen yhteistyötä sotilasjuntan vallassa olevien valtion koulujen kanssa ei enää jatketa, vaan työ jatkuu nyt luostareiden ylläpitämien koulujen kanssa. Luostarikoulujen oppilaat tulevat usein kodeista, joilla ei ole varaa valtion ylläpitämään kouluun.

Hankkeen kautta myanmarilaiset opettajat kehittävät oppilaanohjauksen tärkeimpiä taitoja, kuten yhteisymmärryksen rakentamista, kuuntelemista ja kyselemistä, sanallisia ja sanattomia viestintätaitoja sekä moninaisuuden ja kulttuurierojen ymmärtämistä. Oppilaanohjaajien tarkoituksena on tukea oppilaita heidän kehityksessään ja auttaa eteenpäin opintojen, työuran ja oman elämän suunnittelussa.

”Uutta rakennetaan pala palalta”

Kyaw Thet on ollut vapaaehtoistoiminnassa mukana keväästä 2022 lähtien. Oppilaanohjaustyötä ei maassa juurikaan ole ollut ennen Kirkon Ulkomaanavun toimintaa.

”Esimerkiksi oma sukupolveni ei ole koskaan saanut oppilaanohjausta eikä muutenkaan tukea opintoihin opettajilta. Tämä johtuu pitkälti syvään juurtuneesta opettajien ja oppilaiden välisestä hierarkiasta kouluissa.”

Oppilaanohjaajia on edelleen vain harvoissa kouluissa, mutta Kyaw Thetin mukaan nyt muutosta on näkyvissä. Oppilaanohjauksen käytäntöjä on vähitellen pystytty tuomaan myös Myanmarin kouluihin ja oppilaanohjaajia on jo tarjolla muutamissa kouluissa.

”Tuntuu siltä, että pystymme oikeasti olemaan apuna ja tukena burmalaisille. Kollegani ja aiemmat vapaaehtoistyöntekijät ovat tehneet valtavan hyvää työtä asioiden eteenpäinviemiseksi. Se on vähän kuin sillan rakentamista, uutta rakennetaan pala palalta.”

Muuttunut poliittinen tilanne ja sen myötä koulujen tilanne on kuitenkin hyvin vaikea, ja ilman hyvää koulutusjärjestelmää, rakenteellista kehitystä ja kansallista tukea maan on vaikea kehittyä.

”Haluan uskoa, että Myanmarilla on paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Nyt maa on pohjalla, mutta uskon ja luotan, että pohjalta on suunta ylöspäin. Mutta siihen tarvitaan tukea, kukaan ei selviä yksin.”


Myanmarin koulutusjärjestelmä

  • Myanmarissa peruskoulu kestää yhdeksän vuotta. Käytännössä kaikkialla maaseudulla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta koulunkäyntiin, ja lasten koulunkäynti voi keskeytyä muun muassa perheen rahanpuutteen ja maan levottomuuksien vuoksi.
  • Alakoulu alkaa 5-vuotiaana. Alakoulun jälkeen lapsella on mahdollisuus jatkaa nelivuotiseen yläkouluun, sitten kaksivuotiseen lukioon tai ammatilliseen koulutukseen ja korkea-asteen koulutukseen. Maan vanhimpia yliopistoja ovat Yangonin ja Mandalayn yliopistot.
  • Myanmar on pitkään ollut poikkeustilassa sotilasvallankaappauksen vuoksi. Tämä on tuonut paljon haasteita myös maan koulutusjärjestelmälle: koulutus on katkonaista, syrjäseuduille on vaikea löytää opettajia ja opettajien palkat ovat pieniä.