OECD:n kehitysapukomitea kehottaa Suomea linjaamaan pitkäjänteisesti yksityissektorin roolia kehityspolitiikassa.
Suomi on onnistunut keskittämään kehitysyhteistyönsä tärkeimpiin maihin ja teemoihin, kuten naisiin ja tyttöihin. Myös humanitaarisessa avustustoiminnassa on onnistuttu.
Kehitysavun määrää sitä vastoin pitäisi kasvattaa ja yksityissektorin roolia kirkastaa, arvioi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kehitysapukomitea DAC.
Komitea julkaisi joulukuussa 12 suositusta Suomen kehitysyhteistyön parantamiseksi.
”Suomen kehitysyhteistyöosaaminen on hyvällä tasolla, mutta joiltakin osin meidän pitää vielä parantaa toimintaamme.”
”Arvioinnin yleisviesti on, että Suomen kehitysyhteistyöosaaminen on hyvällä tasolla, mutta joiltakin osin meidän pitää vielä parantaa toimintaamme”, sanoo lähetystöneuvos Katja Karppinen-Njock ulkoministeriöstä.
DAC arvioi avunantajamaiden kehitysyhteistyötä noin viiden vuoden välein. Myös vuonna 2012 se suositteli Suomelle virallisen kehitysavun lisäämistä. Vuonna 2016 kehitysavun osuus oli 0,44 prosenttia bruttokansantulosta. Komitea patistaa Suomea laatimaan suunnitelman, jolla osuus nousee 0,7 prosenttiin.
Yhteiset painopisteet
Viimeisen parin vuoden aikana Suomi on lisännyt yksityisen sektorin roolia kehitysyhteistyössään. Yksikön päällikkö Max von Bonsdorff ulkoministeriöstä kertoo, että kyse on kansainvälisestä suuntauksesta.
”Taustalla vaikuttavat kestävän kehityksen tavoitteet. Kehitysrahoituksen tarve on niin suuri, ettei virallinen julkinen kehitysapu pysty sitä mitenkään kattamaan.”
Yksityissektorin roolin kasvu näkyy myös kehitysapukomitean suosituksissa Suomelle. Niiden mukaan avun pitäisi keskittyä köyhyyden vähentämiseen, vaikka yksityissektorin rooli kasvaa.
”Kaikki kehitysyhteistyö pyrkii vähentämään köyhyyttä. Yksityissektori toteuttaa tavoitetta osaltaan.”
Von Bonsdorff muistuttaa, että kaikki kehitysyhteistyö pyrkii vähentämään köyhyyttä. Yksityissektori toteuttaa tavoitetta osaltaan.
”Esimerkiksi kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toiminta vähentää suoraan köyhyyttä luomalla uusia työpaikkoja hankkeissa. Välillisesti köyhyys vähenee muun muassa energia-alan infrastruktuurihankkeilla. Talous ja yhteiskunta hyötyvät, kun sähkönsaanti paranee.”
DAC suosittelee, että Suomi säilyttää kehitysapunsa sitomattomana eli ei määrittele kehitysavun kohdetta etukäteen. Von Bonsdorffin mukaan Suomi on sitoutunut avun sitomattomuuden periaatteeseen.
”Yksityissektori-instrumenttien osuus Suomen varsinaisesta kehitysavusta on pieni eli alle viisi prosenttia”, von Bonsdorff muistuttaa.
DAC kehottaa Suomea täsmentämään yksityissektorin kehitysyhteistyön tavoitteita ja varmistamaan, että ne vastaavat kehityspolitiikan painopisteitä.
Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä ovat muiden muassa naisten ja tyttöjen asema, yhteiskuntien demokratiakehitys sekä kestävä talouskasvu ja työpaikkojen luominen.
”Kehityspoliittinen selonteko luo hyvän pohjan yksityissektorin työlle. Uutta linjausta ei ole järkevä tehdä kesken hallituskauden. Työn laatua on tärkeä kehittää koko ajan esimerkiksi ulkopuolisilla arvioinneilla”, von Bonsdorff sanoo.
Suomen kehitysyhteistyö arvioitu
- Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kehitysapukomitea DAC julkisti joulukuussa arvion Suomen kehitysyhteistyöstä.
- Arvio antoi 12 suositusta kehitysyhteistyön parantamiseksi.
- DAC arvioi avunantajamaiden kehitysyhteistyötä noin viiden vuoden välein. Suomen edellinen arvio on vuodelta 2012.
- Arvio kiittää Suomea muiden muassa joustavasta humanitaarisen avun rahoituksesta ja avun keskittämisestä muutamiin maihin ja teemoihin, kuten naisiin ja tyttöihin.
TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN
KUVA JUHO PAAVOLA
