Politiikan tutkijat ovat puhuneet jo pitkään demokratian kriisistä. Termillä on viitattu demokratian heikkenemiseen ja demokratian kannatuksen laskuun, mutta ennen kaikkea ihmisten tyytymättömyyteen poliitikkoja ja poliittista järjestelmää kohtaan.
Loka-marraskuun vaihteessa järjestettiin kahdet vaalit, jotka herättivät huolta ja huomiota kansainvälisesti.
Norsunluurannikon istuva presidentti valittiin kolmannelle kaudelleen 94 prosentin äänisaaliilla. Kymmeniä opposition ehdokkaita oli estetty asettumasta ehdolle. Vaalitarkkailijat kertoivat hyökkäyksistä virkailijoiden kimppuun, äänestysasemien ryöstöistä ja vaalimateriaalin polttamisesta.
4. marraskuuta Yhdysvaltojen Abidjanin suurlähetystö julkaisi vetoomuksen, jossa se vaati Norsunluurannikon johtoa kunnioittamaan demokraattisia prosesseja. Juuri samaan aikaan Yhdysvalloissa istuva presidentti oli häviämässä vaalit, mutta julistautui voittajaksi. Hän vaati ääntenlaskun lopettamista, kun iso osa äänistä oli vielä laskematta – siis demokraattisen prosessin pysäyttämistä.
Sosiaalisessa mediassa kiersi päivityksiä, joissa ehdotettiin, että suurlähetystön vetoomukseen voisi vaihtaa Yhdysvallat Norsunluurannikon tilalle. Yhteisöpalvelu Twitterissä satiirikot tarjoilivat kansalaisjärjestökampanjoita, pop-kappaleen säveltämistä Yhdysvaltojen avuksi, afrikkalaisia rauhanturvajoukkoja ja sotilastukikohdan perustamista Georgian osavaltioon.
Se, että Yhdysvaltain presidenttikään ei kunnioita demokraattisia prosesseja, ei vähennä Norsunluurannikon ongelmia, päinvastoin.
NOKKELIA TVIITTEJÄ. Kyse on kuitenkin vakavasta asiasta. Jo ennen vaaleja kymmeniä ihmisiä kuoli yhteenotoissa Norsunluurannikolla ja tuhansia pakeni kodeistaan levottomuuksia peläten. Se, että Yhdysvaltain presidenttikään ei kunnioita demokraattisia prosesseja, ei vähennä Norsunluurannikon ongelmia, päinvastoin.
Tässä kohtaa on todettava, että demokratia on tietysti muutakin kuin vaaleja. Erilaisissa demokratiaindekseissä mitataan vaalien rehellisyyden lisäksi esimerkiksi median vapautta, ihmisoikeuksien toteutumista ja oikeusjärjestelmän riippumattomuutta.
Indeksien perusteella demokratiakehitys ei näytä maailman mittakaavassa hyvältä. Kenties kattavinta demokratiadataa keräävä, Göteborgin yliopistossa päämajaansa pitävä V-Dem-instituutti ilmoitti vuoden 2019 raportissaan, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2001 yli puolet maailman väestöstä eli ei-demokraattisissa valtioissa.
Koronapandemia vaikuttaisi voimistavan trendiä. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön selvityksen mukaan demokratia ja ihmisoikeudet ovat heikentyneet 80 maassa pandemian aikana. Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan luottamus hallintoon on vähentynyt pandemian aikana kaikkialla maailmassa. Tämä näkyy erilaisina protesteina korruptiota, koronatoimia tai ylipäätään poliittista eliittiä vastaan. Taustalla on usein pitkään jatkuneita poliittisen järjestelmän kriisejä, kuten esimerkiksi Libanonissa.
YHDYSVALLOISSA DEMOKRATIA on heikentynyt merkittävästi koko nykyisen presidentin kauden ajan. V-Demin Liberaalin demokratian indeksi tosin laski hiukan myös edellisen presidentin valtakaudella.
Politiikan tutkijat ovat puhuneet jo pitkään demokratian kriisistä. Termillä on viitattu demokratian heikkenemiseen ja demokratian kannatuksen laskuun, mutta ennen kaikkea ihmisten tyytymättömyyteen poliitikkoja ja poliittista järjestelmää kohtaan.
Yhdysvaltojen väistyvä presidentti nousi valtaan tuota kriisiä hyödyntäen, ja hän on pyrkinyt voimistamaan sitä. Tätä kirjoittaessani hän ei ole vieläkään myöntänyt ilmiselvää vaalitappiotaan. Sillä on symbolista vaikutusta: jos maailman mahtavimman valtion johtaja ei välitä demokratiasta, miksi Abidjanin presidentinlinnassakaan tunnettaisiin suurta painetta kunnioittaa demokraattisia prosesseja.
Marraskuun tapahtumat ovat yksi osoitus siitä, millaisessa puristuksessa demokratia tällä hetkellä on. Ne myös muistuttavat, ettei demokratia ole koskaan valmis. Sen parantaminen on jatkuvaa työtä, niin Norsunluurannikolla kuin Yhdysvalloissakin.
TEKSTI KUUTTI KOSKI
Kirjoittaja on Kehitys-Utveckling-lehden päätoimittaja.
