Sotilasjuntan kanssa ei tehdä yhteistyötä, mutta järjestöjen kautta pystytään tukemaan Myanmarin naisia, lapsia ja rauhanprosessia.
Sotilaat kaappasivat viime vuoden helmikuussa vallan Myanmarissa ja tukahduttivat kaappausta vastustaneet mielenosoitukset tappaen satoja ihmisiä.
Suomi tuomitsi muun Euroopan unionin kanssa sotilaiden toiminnan ja vaati paluuta demokratiaan. Aiemmin siviilihallinnon kanssa toteutettuja kehitysyhteistyöhankkeita ei enää jatkettu.
Kiertävät klinikat tarjoavat äitiys- ja lisääntymisterveyspalveluja erityisesti Myanmarin sisäisille pakolaisille.
Ulkoministeriön erityisasiantuntija Katja Hirvonen kertoo, että vaikeasta tilanteesta huolimatta kehitysyhteistyötä on pystytty maassa jatkamaan poikkeusjärjestelyin. Sotilasjuntan ja sen asettaman poikkeusajan hallinnon kanssa yhteistyötä ei kuitenkaan tehdä, vaan myanmarilaisia autetaan YK- ja kansalaisjärjestöjen kautta.
YK:n väestörahasto UNFPAn tukemat kiertävät klinikat tarjoavat edelleen äitiys- ja lisääntymisterveyspalveluja erityisesti Myanmarin sisäisille pakolaisille. Klinikat jakavat myös naisille tietoa tukipalveluista perheväkivallan uhreille.
Lisäksi Suomi tukee YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin kautta myanmarilaisia naisjärjestöjä.
Opetusalalla Suomi rahoittaa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön hanketta, jossa tuetaan kouluja ennen kaikkea etnisten vähemmistöryhmien hallitsemilla alueilla.
”Opetusta on pystytty jatkamaan yllättävän hyvin myös korona-aikana yhteisökouluissa. Koulujen ollessa kiinni lapsille on jaettu kotiin itseopiskelumateriaaleja, joita on valmistettu hankkeen tuella.”
Epävirallisissa tapaamisissa hahmotetaan paluuta demokratiaan
Suomi on pitkään tukenut Myanmarissa monimutkaista rauhanprosessia, jossa kymmenien poliittisten puolueiden ja aseellisten etnisten ryhmien välille on haettu yhteisymmärrystä eri väestöryhmien oikeudet huomioivasta demokraattisesta järjestelmästä.
Vallankaappauksen jälkeen keskustelut ovat jatkuneet sotilasjunttaa vastustavan varjohallituksen, etnisten aseellisten ryhmien ja naisjärjestöjen edustajien kesken.
”Suomi tukee kansalaisjärjestöjen kautta näitä epävirallisia tapaamisia, joissa hahmotetaan yhdessä keinoja demokratian palauttamiseksi maahan”, Katja Hirvonen toteaa.
Myanmarista tuli vuonna 2012 Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa, ja ennen vallankaappausta tuki oli noin 16 miljoonaa euroa vuodessa. Viime vuonna Suomen rahoitus maassa toimiville järjestöille oli noin kahdeksan miljoonaa euroa.
Lue lisää: Suomi jatkaa afganistanilaisten avustamista
Lue lisää: Myanmarin journalistit julkaisevat vain piiloistaan
