YK:n tekemästä haastattelututkimuksesta käy ilmi, että naisten kokema turvattomuus on lisääntynyt ja kotitalouksien tulot ovat vähentyneet.
Myanmar tunnettiin vuosikymmenten ajan suljettuna sotilashallintojen maana, jossa taloudellinen kehitys oli heikkoa ja etnisiin vähemmistöryhmiin kohdistettiin sortoa.
Vuoden 2008 uusi perustuslaki sysäsi kuitenkin liikkeelle poliittisia ja taloudellisia muutoksia. Vuonna 2015 järjestettyjen ensimmäisten demokraattisten vaalien jälkeen maa avautui lisää ja instituutioita nykyaikaistettiin. Maailmanpankin mukaan köyhyydessä elävien määrä lähes puolittui 48 prosentista 25 prosenttiin vuosina 2005–2017.
Helmikuun alussa vuonna 2021 armeija kaappasi vallan ja julisti maahan hätätilan.
Helmikuun alussa vuonna 2021 uudistukset jäädytettiin, kun armeija kaappasi vallan ja julisti maahan hätätilan. Saman vuoden elokuussa sotilashallitus ilmoitti jatkavansa hätätilaa kahdella vuodella.
Sotilasvallankaappauksella – kuten myös koronapandemialla – on ollut kielteinen vaikutus Myanmarin talouteen ja kehitykseen. Maailmanpankki arvioi, että maan talous tulee ensi vuonna olemaan noin 30 prosenttia pienempi kuin mitä se olisi ollut ilman vallankaappausta ja koronapandemiaa.
Talouden alamäki vaikuttaa eniten köyhiin, joiden määrän uskotaan kaksinkertaistuneen koronapandemiaa edeltävään tasoon verrattuna.
Naisten turvallisuus ja tulot ovat heikentyneet
YK:n kehitysohjelma UNDP selvitti sotilasvallankaappauksen tuomia muutoksia etenkin naisten asemaan. Keväällä julkistetussa suuressa haastattelututkimuksessa arvioidaan myös koronapandemian vaikutuksia maan kehitykseen.
Tutkimuksen mukaan yleinen turvallisuudentunne Myanmarissa on heikentynyt. Lähes kolmasosa naisista sanoo, ettei koe oloaan turvalliseksi kotikylässään tai -kunnassaaan päiväsaikaan. Vielä vuonna 2019 vain 3,5 prosenttia naisista tunsi olonsa turvattomaksi päivällä.
Noin 40 prosenttia kotitalouksista on joutunut leikkaamaan ruoan kulutustaan.
Lähes 70 prosenttia naisista arvioi, että heidän kotitalouksiensa tulot ovat vähentyneet sotilasvallankaappauksen jälkeisellä ajalla. Noin 40 prosenttia kotitalouksista on joutunut leikkaamaan ruoan kulutustaan, ja 75 prosenttia kotitalouksista on vähentänyt muita, ruokaan liittymättömiä menojaan.
Koronapandemian myötä naisten kotona tekemä hoivatyö on lisääntynyt. Neljä naista kymmenestä sanoo, että lisääntyneet kotityöt ovat vaikuttaneet kielteisesti heidän kykyynsä hankkia elantoa.
Myanmarilaiset ovat yrittäneet selviytyä uudessa tilanteessa erilaisilla strategioilla: muun muassa käyttämällä säästöjään, lainaamalla rahaa sukulaisiltaan tai ystäviltään ja myymällä omaisuuttaan, kuten kultaa, koruja, karjaa tai moottoripyöriä.
Tutkimuksessa arvioidaan, etteivät sotilasvallankaappauksen ja koronapandemian kielteiset vaikutukset katoa pitkään aikaan. Naisten osallistuminen työelämään on vaikeaa vielä lähitulevaisuudessakin. Myös säästöjen hupenemisella ja omaisuuden myymisellä on omat kauaskantoiset seurauksensa.
Lue lisää: Suomen tuki myanmarilaisille jatkuu
Lue lisää: Koronapandemia on lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
