Synnytys ei ole somaliäideille vain hengenvaarallista. Se tuo pintaan myös torjutut muistot lapsuudesta.
Vauvanuket makaavat pöydällä, joka on peitetty sinisellä sairaalaliinalla. Niiden napanuorat johtavat punaisiin, ameebamaisiin istukoihin, joita verisuonet raidoittavat. Vieressä muoviset sikiöt kasvavat kuukausi kuukaudelta laajentuvissa kohduissa.
Somalian pääkaupungin Mogadishun kätilöopisto avautui vuonna 2014. Sieltä on valmistunut tähän mennessä 150 kätilöä. Vuosikymmenten sisällissota lopetti kätilöiden koulutuksen. Heitä puuttuu Somaliasta 22 000, jotta Maailman terveysjärjestön WHO:n suositukset täyttyisivät.
Kätilöopiskelijat opettelevat mallien avulla raskauden ja synnytyksen vaiheita.
Tärkein mallinukke makaa pöydän reunalla. Länsimaista, valkoihoista naista esittävän nuken vatsa on auki jalkoväliin asti, jotta opiskelijat näkevät, miten lapsi liikkuu synnytyksen aikana. Nuken ongelma on, että kätilöt kohtaavat synnytyssalissa hyvin erilaisen näyn.
Lähes kaikilta somalialaisilta tytöiltä ja naisilta on silvottu sukuelimet.
Lähes kaikilta somalialaisilta tytöiltä ja naisilta on silvottu sukuelimet. Virallisia tilastoja ei ole, mutta arviolta jopa 98 prosenttia naisista on silvottu. Osuus on korkein maailmassa.
Somaliassa sukuelinten silpomistapa on kolmesta mahdollisesta ankarin eli infibulaatio. Siinä poistetaan tytön tai naisen ulkoiset sukuelimet eli häpykieli sekä pienet ja isot häpyhuulet. Haava ommellaan yhteen lukuun ottamatta pientä aukkoa, josta virtsa ja kuukautisveri pääsevät poistumaan.
Leikkaus muuttaa peruuttamattomasti tyttöjen elämän. Se myös selittää osaltaan sitä, miksi Somaliassa äiti- ja lapsikuolleisuus on maailman korkeinta.
19-vuotiaat Xaawo Dshakaar Hasan ja Naimo Mohammed Mirabe ovat kotoisin eteläisestä Shabellen osavaltiosta. Kun he ensi keväänä valmistuvat opistosta ja palaavat kotiseudulleen, he ovat kyliensä ensimmäisiä koulutettuja kätilöitä.
Tähän asti alueen äidit ovat synnyttäneet ilman terveydenhoidon ammattilaisen apua.
”Naiset eivät tunnista ajoissa synnytyksen vaaranmerkkejä, joten he jäävät kotiin liian pitkäksi aikaa ja kuolevat verenvuotoon. On tärkeää, että paikalla on ammattilainen, joka osaa tulkita tilanteen oikein. Vakavassa tapauksessa äidin pitää päästä nopeasti sairaalaan”, Mirabe sanoo.
Lapsi ja äiti vaarassa
Koulutettuja kätilöitä tarvitaan, sillä sukuelinten silpominen tekee synnytyksestä naiselle hengenvaarallisen. Silpomisen jäljiltä naisen alapää näyttää hyvin erilaiselta, sanoo YK:n väestörahaston UNFPAn kätilöohjelman asiantuntija Emily Denness.
”Osalla naisista jalkoväli on pelkkää kovaa arpikudosta.”
”Osalla jalkoväli on pelkkää kovaa arpikudosta. Osalla reikä on niin pieni, että on ihmeteltävä, miten he ovat ylipäätään tulleet raskaaksi.”
Kun syntyvä lapsi ei mahdu emättimestä ulos, naisen kudokset joustavat, jolloin virtsaputkea ja peräsuolta erottavat kudokset saattavat revetä. Fistula on vaurio, jossa nainen ei kykene pidättämään virtsaa tai ulostetta.
Somalimaassa on yksi keskus, jossa fistula voidaan korjata kirurgisesti. Somalian eteläisissä osavaltioissa niitä ei ole yhtään.
Suurin riski on kuitenkin verenvuoto, joka on synnyttävien äitien yleisin kuolinsyy Somaliassa.
Pitkittynyt synnytys vaarantaa myös lapsen terveyden. Hapenpuute aiheuttaa kehityshäiriöitä ja voi johtaa jopa kuolemaan.
Xaawo Dshakaar Hasanin ja Naimo Mohammed Miraben kaksivuotisessa koulutuksessa puolet kuluu harjoittelussa Mogadishun opetussairaaloissa. Vakavimmat tapaukset päätyvät sairaaloihin, joten kätilöt tottuvat näkemään kuolevia äitejä ja lapsia.
Hasan ja Mirabe ovat hoitaneet synnytyksiä jo yksin.
”Ensimmäinen kerta pelotti. Kun synnytys sujui hyvin, itsevarmuuteni lisääntyi”, Hasan kertoo.
Kätilöopiskelijoiden on vaikeinta oppia avaamaan synnyttävien äitien alapää. Näin joudutaan tekemään silpomisen takia lähes kaikille naisille, jotta synnytys onnistuu. Leikkaus on suoritettava varoen, ettei syntyvä lapsi vaurioidu.
”Nyt osaan jo aika hyvin leikata ja ommella äitien alapään synnytyksen jälkeen kiinni”, Hasan sanoo.
Ommellaan ja avataan
Fadumo Haji Mohammed, 65, työskentelee opettajana Mogadishun kätilöopistossa. Hän luo katseensa maahan ja vastaa hiljaisella äänellä.
”Minutkin on leikattu. Äitini halusi tyttärilleen ankarimman leikkaustavan. Kivut olivat aivan sietämättömät. En voinut virtsata kolmeen päivään.”
Mohammed on synnyttänyt kahdeksan lasta, joista kaikki sairaalassa. Se ei tehnyt synnytyksistä helppoja.
”Me somalinaiset olemme kuin mekkoja: meitä avataan ja ommellaan, avataan ja ommellaan.”
Mohammedin katse terävöityy ja kädet puristuvat nyrkkiin.
”Miehet eivät auta asiaamme. Äidit sanovat, etteivät voi jättää tyttöjään leikkaamatta, koska yksikään mies ei halua mennä leikkaamattoman tytön kanssa naimisiin.”
Siksi Mohammed kouluttaa opiskelijoitaan puhumaan miehille, jotka tuovat vaimonsa sairaalaan.
”Miehet eivät ymmärrä, miten silpominen vaikuttaa vaimojen terveyteen.”
”Miehet luulevat, että kaikki synnytykset ovat vaikeita. He eivät ymmärrä, miten silpominen vaikuttaa vaimojen terveyteen.”
Vaara on, että koulutetut kätilöt päätyvät maaseudulla silpomaan tyttöjä. Vanhempien mielestä terveydenhoidon ammattilainen leikkaa turvallisemmin kuin perinteinen silpoja.
Mohammed on päättänyt, että näin ei tapahdu.
Hän kertoo opetuksen kaikissa vaiheissa, miten silpominen vaikuttaa naisten elämään: miten synnytykset vaikeutuvat ja minkälaisia terveysongelmia sekä henkisiä vaikutuksia siitä seuraa.
Kätilöt oppivat myös seksistä ja ehkäisystä. Kotiseuduillaan he eivät kuitenkaan voi puhua aiheista avoimesti, sillä siihen uskonnollisesti vanhoillinen Somalia ei ole vielä valmis.
Lapsuuden traumat pintaan
Sukuelinten silpominen ei aiheuta vain fyysisiä oireita vaan vaikuttaa merkittävästi myös naisten mielenterveyteen.
Somaliassa tytöt silvotaan tavallisesti 7–9-vuotiaina ennen murrosikää. Kokemus on lapselle äärimmäisen kivulias, traumaattinen ja hengenvaarallinen. Moni nainen torjuu pitkään muistonsa tapahtuneesta.
Kun esikoisen synnytys lähestyy, vaikeat muistot nousevat pintaan.
Kun esikoisen synnytys lähestyy, vaikeat muistot nousevat pintaan.
”Synnytys on silpomisen jälkeen ensimmäinen kertaa, jolloin monta ihmistä tuijottaa ja sorkkii naisen alapäätä. Tilanne palauttaa muistot mieleen”, Emily Denness sanoo.
Nainen voi pelätä synnytystä niin paljon, että se hidastaa synnytystä.
”Kun äiti pelkää, hän taistelee tiedostamattaan supistuksia vastaan ja estää synnytystä etenemästä. Synnytys vaikeutuu entisestään.”
UNFPA neuvottelee parhaillaan Somalian keskushallinnon kanssa siitä, että sukuelinten silpominen kiellettäisiin lailla. Neuvottelut ovat kesken, sillä hallitus empii täyskieltoa. Se on valmis kieltämään infibulaation mutta ei lievempiä silpomisen muotoja.
UNFPA ei suostu kompromissiin.
”Kaikki silpomismuodot on kiellettävä. Muiden maiden esimerkit kertovat, että kun lievät leikkaustavat on kerran hyväksytty, niitä on sen jälkeen erittäin vaikea kitkeä. Esimerkiksi Egyptissä lievä silpominen on erittäin yleistä, koska se ei suoraan johda äidin kuolemaan”, Denness sanoo.
Naisen uskollisuus varmistettu
Somaliassa ajatellaan, että islam vaatii naisten sukuelinten silpomista. Se on kuitenkin yleistä myös monissa kristityissä yhteisöissä, kuten naapurimaissa Keniassa ja Etiopiassa.
Ensimmäiset viittaukset sukuelinten silpomiseen ovat 2000 vuoden takaa. Jo silloin se oli keino kontrolloida naisen seksuaalisuutta ja varmistaa, että hän on miehelleen uskollinen.
Yleisintä sukuelinten silpominen on paimentolaiskulttuureissa, kuten Somaliassa.
Yleisintä sukuelinten silpominen on paimentolaiskulttuureissa, kuten Somaliassa.
”Ennen vanhaan mies ei lähtenyt vaeltamaan karjan kanssa ennen kuin vaimo oli raskaana. Jos nainen ei tullut raskaaksi, hänet ommeltiin kiinni uudestaan”, kertoo aluepäällikkö Airi Kähärä Solidaarisuus-järjestöstä.
Solidaarisuus tekee silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Se haluaa murtaa myytin, jonka mukaan islam vaatisi silpomista. Työhön tarvitaan mukaan uskonnolliset johtajat. Vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan aikana somalialaisten luku- ja kirjoitustaito rapautui, joten tietoa välitetään suullisesti. Se korostaa uskonnollisten johtajien asemaa.
”Kymmenen vuotta sitten aloitimme siitä, että saimme muutaman uskonnollisen johtajan puhumaan silpomista vastaan”, Kähärä kertoo.
Edistystä voi jo nähdä. Emily Dennessin mukaan parhaat tulokset on saavutettu kylissä, joissa kaikki sitoutuvat työhön: uskonnolliset johtajat vastustavat silpomista ja perheet lupaavat olla leikkaamatta tyttäriään.
Perheet päättävät, että pojat menevät naimisiin vain leikkaamattomien tyttöjen kanssa.
Samaan aikaan perheet päättävät, että pojat menevät naimisiin vain leikkaamattomien tyttöjen kanssa.
Vielä ei tiedetä, miten paluumuuttajat vaikuttavat Somalian tilanteeseen. Somaliaan on palannut Suomestakin kymmeniä suomensomaleita näkyviin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Länsimaissa asuvien somalien keskuudessa sukuelinten silpominen on vähentynyt merkittävästi, vaikka osan heistä epäilläänkin lähettäneen tyttärensä Somaliaan silvottavaksi.
Äiti, jota ei ole silvottu, ei koskaan silvo tytärtään, Kähärä muistuttaa. Yhden tytön pelastaminen muuttaa myös hänen tytärtensä ja tyttärentytärtensä elämän.
Suurin muutos on tapahtunut yliopistokaupungeissa, joissa väestö on koulutettu ja elämäntapa moderni, Kähärä sanoo.
”Olen vieraillut koululuokissa, joissa jo puolet tytöistä kertoo, että heitä ei ole leikattu.”
Suomi tukee somaliäitejä
- Suomen kahdenvälinen tuki Somalialle on 25,7 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020.
- 60 prosenttia varoista ohjataan työhön, joka parantaa tyttöjen ja naisten oikeuksia.
- Suomi on yksi YK:n väestörahaston UNFPAn Somalian maaohjelman suurimpia rahoittajia.
- Työ keskittyy äiti-, seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin ja sukupuolittuneen väkivallan vähentämiseen.
TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN
KUVAT JOONAS LEHTIPUU
