Ollaan Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa 2 300 metrin korkeudessa. Pölyisen ja kuoppaisen hiekkatien varrella, peltiseinäisessä rakennuksessa valmistetaan nappeja. 45 työntekijän olot ovat miellyttävät, vaikka syyskuun lopussa aamut ovat kylmiä ja päivät suomalaisittain helteisiä.
Jos kaapissasi on esimerkiksi ranskalaisen Sandron liituraita- tai jakkupuku, on mahdollista, että sen napit on valmistettu tässä etiopialaisessa tehtaassa. Tehtaan ovat perustaneet Bekan veljekset vuonna 2010, ja Sandro on ollut sen asiakas jo pitkään.
Yohannes Beka, toinen veljeksistä, loi uraa kiinteistösijoittajana Yhdysvalloissa mutta palasi kotimaahansa vuonna 2004. Hän kertoo, että ensimmäinen nappierä on juuri toimitettu Sandroakin tunnetumman vaatebrändin sopimusvalmistajalle Etiopiassa.
Nappikauppaan ryhtyminen oli alun perin hänen veljensä Belayneh Bekan idea. Hän oli paluumuuttanut Etiopiaan Italian Milanosta, muotimaailman ”Mekasta”.
Italiasta on tuotu myös laitteet, joilla tehtaan työntekijät valmistavat nappeja puuhartsista, puusta, kookospähkinästä ja eläinten sarviluista. Syksyllä Bekan veljekset suunnittelivat muuttoa pienteollisuusalueelta valtaisaan teollisuuspuistoon ja lisähenkilökunnan palkkaamista.
On mahdollista, että tulevaisuudessa 3D-tulostus lopettaa työvoimavaltaisen nappien valmistamisen maailmasta.
On Bekan veljesten onni, että he perustivat tehtaansa kahdeksan vuotta sitten. On nimittäin mahdollista, että tulevaisuudessa 3D-tulostus lopettaa tämänkaltaisen työvoimavaltaisen nappien valmistamisen maailmasta. Teknologialla voidaan jo nyt tulostaa lentokone, ja varmasti myös nappeja.
Toimittaja Juho Paavolan artikkelissa selvitetään, mitä tällä hetkellä tiedetään teollisen automaation ja 3D-tulostuksen vaikutuksista työllisyyteen. Hätäisimmät ovat jo julistaneet teollisuustyön sukupuuton alkaneeksi.
Muutos iskee rajuiten Kiinaan ja muihin nouseviin talouksiin.
Muutamia vuosia sitten taiwanilainen elektroniikan sopimusvalmistaja Foxconn oli otsikoissa, kun sen tehtaiden uupuneet työntekijät tekivät itsemurhia Kiinassa. Ongelma on ”ratkeamassa” osittain automaation ansiosta: lehtitietojen mukaan yhtiö on korvaamassa 60 000 työntekijää roboteilla.
Palataan Afrikkaan. Muutama vuosi sitten vain yksi mantereen 54 valtiosta sai eniten vientituloja jostain muusta tuotteesta kuin luonnonvarasta. Valtio oli Marokko, joka keräsi tuloja viemällä espanjalaisen Zaran ja muiden tunnettujen brändien vaatteita. Maassa kootaan myös autoja.
Matalan jalostusasteen teollisuus työllistää eri tavalla kuin luonnonvarojen hyödyntäminen, kuten kuparin kaivaminen tai öljyn poraaminen. Bekan veljesten kotimaassa Etiopiassa teollistuminen on alkanut riittävän aikaisin, ja kasvavalle väestölle saatetaan luoda vielä työpaikkoja.
Vuonna 2034 Afrikassa on jo enemmän työvoimaa kuin Kiinassa tai Intiassa.
Muille Afrikan maille on ongelma, jos teollisuustyö häviää ennen kuin sitä ehtii laajassa mittakaavassa syntyä tai siirtyä mantereelle. Vuonna 2034 Afrikassa on jo enemmän työvoimaa kuin Kiinassa tai Intiassa.
Aikaisempina vuosina suurten teknologisten murrosten yhteydessä on aina syntynyt uusia työpaikkoja tarpeettomiksi jääneiden töiden tilalle. Onneksi tälläkin kertaa uuteen teknologiaan sisältyy mahdollisuuksia. Paavolan artikkelissa esitellään myös niitä.
TEKSTI PASI NOKELAINEN
