Vuosittain jopa miljoona kenialaisnuorta tulee työmarkkinoille, mutta suurelle osalle nuorista ei ole työpaikkaa.
Kuten yleisesti Afrikassa, Kenian väestö on nuorta. Jopa 80 prosenttia kenialaisista on alle 35-vuotiaita. Suurin väestöryhmä on 10–14-vuotiaat.
Arviot työttömien nuorten osuudesta vaihtelevat 39 ja 16 prosentin välillä.
Jopa 80 prosenttia kenialaisista on alle 35-vuotiaita.
”Luvut eivät kerro koko totuutta. Alityöllisyyttä on paljon. Monilla ei ole kokopäivätyötä tai työtä, josta maksettava palkka riittäisi elämiseen”, kertoo Suomen Nairobin suurlähetystön erityisasiantuntija Matts Weurlander.
Kenia on tiedostanut nuorison työllistymisen ongelmat. Valtio aloitti vuonna 2013 nuorten teknisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelman, joka on lisännyt ammatillisen koulutuksen suosiota sekä oppilaitosten ja opiskelijoiden määrää.
Hiljattain on myös hyväksytty kansallinen strategia ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi.
Slummitaustaisilla nuorilla heikot mahdollisuudet säälliseen työhön
Kaupungissa asuvista kenialaisista noin puolet elää slummeissa, joissa haasteena on köyhyyden ja koulutuksen puutteen lisäksi helposti saatavilla olevat huumeet sekä ajautuminen rikoksentekijäksi.
”En ole koskaan syönyt oikeassa ravintolassa tai käynyt länsimaisessa kahvilassa. Koulutukseni jälkeen minulla on mahdollisuus työllistyä esimiestehtäviin hyvätasoisiin kansainvälisiin hotelleihin”, kertoo kolmevuotista hotelli- ja ravintola-alan esimiestehtävien ammattitutkintoa opiskeleva Damaris Mueni.
Hän asuu Roysambussa, joka on yksi Nairobin suurimmista slummeista.
”Vanhempani tekevät satunnaistöitä. Heillä ei olisi varaa kouluttaa minua”, Mueni, 22, sanoo.
Mueni saa ilmaisen ammattikoulutuksen World Vision -järjestön kautta nelivuotisessa hankkeessa. Siinä tarjotaan ammattikoulutus ja virallinen ammattitutkinto sekä työelämätaitoja yhteensä 800 haavoittuvassa asemassa olevalle nuorelle. Nuoret valitaan hankkeeseen yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa.
”Slummista tulevana naisena en koskaan saisi kunnon työpaikkaa ilman ammattikoulutusta. Haaveilen oman autokorjaamon perustamisesta”, kertoo hankkeen kautta automekaanikoksi opiskeleva Selestine Okello, 26,
Nuori nainen kiinnostui alasta veljensä autoharrastuksen myötä.
”Olen luonteeltani introvertti. Rakastan automekaanikon työtä, jossa saan olla yksin autojen kanssa. Haluan kehittää niin hyvän liiketoimintasuunnitelman, että saan rahoitusta oman korjaamon perustamiseen.”
Slummitaustaisilta nuorilta puuttuu koulutukseen kannustavia roolimalleja.
”Slumminuorten vanhemmilla ei ole koulutusta. Päihdeongelmat ovat yleisiä, samoin teiniraskaudet. Nuorten on helpompi saada huumeita kuin koulutusta ja kunnollinen työpaikka,” sanoo World Vision -järjestön nuorten työllisyys- ja koulutuskysymysten asiantuntija Joyce Gitao.
Koulutuksen vastattava työelämän tarpeita
Yhtenä isoimpana haasteena on saada ammatillinen koulutus vastaamaan työelämän tarpeita.
”Koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä pitää parantaa. Nyt työantajan pitää kouluttaa työntekijöitä, sillä ammattikoulutus ei takaa työelämässä tarvittavia valmiuksia”, Matts Weurlander sanoo.
”Koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä pitää parantaa. Nyt työantajan pitää kouluttaa työntekijöitä, sillä ammattikoulutus ei takaa työelämässä tarvittavia valmiuksia”
Nuorten teknisen ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja säällisten työpaikkojen lisääminen on yksi Suomen kehitysyhteistyön päätavoitteita Keniassa vuosina 2021–2024.
Nuorten taitojen ja työmahdollisuuksien parantamiseen on suunniteltu ohjattavaksi puolet 32 miljoonan euron kehitysyhteistyön määrärahasta neljälle vuodelle.
Ammattikoulutukseen pääsemisen kynnys korkealla
Ammatillista opetusta antavat Keniassa julkisella sektorilla opetusministeriön ja maakuntien alaisuudessa toimivat oppilaitokset sekä yksityiset oppilaitokset. Oppilaitosten määrä on lisääntynyt viime vuosina:
Vuonna 2014 julkisen sektorin ylläpitämiä ammattioppilaitoksia oli Keniassa 49. Viime vuonna oppilaitoksia oli jo 194. Oppilaiden määrä kasvoi vuoden 2014 noin 60 000:sta noin 250 000:een vuonna 2021. Kun mukaan lasketaan yksityisten oppilaitosten opiskelijat, opiskeli ammattiin vuonna 2021 noin 500 000 opiskelijaa.
Opiskelupaikkoja on kuitenkin maan väestömäärään nähden liian vähän. Valtaosa nuorista jää edelleen ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle.
Vähävaraisilla perheillä on heikot mahdollisuudet maksaa lastensa ammatillista koulutusta. Valtiolta voi saada apurahan ammattikoulutukseen. Ammattioppilaitoksessa opiskeleva nuori voi myös saada valtiolta opintolainaa.
”Kehittämiskohteena on myös järjestelmä, jolla käytännön ammattitaidon työssä oppimalla jo hankkineet nuoret saavat todistuksen ammattiosaamisestaan”, Weurlander kertoo.
