Pakolaisuus
Humanitaarinen apu yleistyy
Jo noin neljäsosa kehitysyhteistyörahoituksesta kanavoidaan humanitaariseen apuun.
Pakolaistyttöjen koulunkäynti takkuaa
Tuore tutkimus kertoo, että sukupuolittunut väkivalta, kotitöiden suuri määrä ja yleinen turvattomuuden tunne vähentävät pakolaistyttöjen osallistumista toisen asteen koulutukseen.
Suomen tuki myanmarilaisille jatkuu
Sotilasjuntan kanssa ei tehdä yhteistyötä, mutta järjestöjen kautta pystytään tukemaan Myanmarin naisia, lapsia ja rauhanprosessia.
Yhteistyö vie avun perille Ukrainassakin
Ukrainan pakolaiskriisissä humanitaarisen avun toimittajat joutuvat koville, mutta työssä auttavat aiemmissa kriiseissä muotoutuneet toimintatavat.
Afrikka on naapuri, josta tulee pitää huolta
Tuore artikkelikokoelma korostaa kriisinhallinnassa käskyttämisen sijaan kuuntelua.
Sota pakottaa kymmenet miljoonat ihmiset pakolaisiksi kotimaassaan
Vuoden 2020 lopussa 48 miljoonaa ihmistä pakeni kotimaassaan aseellista konfliktia. Vuoden 2021 tilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta Taleban- liikkeen valtaanpaluu Afganistanissa ja Etiopian väkivaltaisuudet ovat entisestään lisänneet näissä maissa maansisäistä pakolaisuutta.
Kun tulva iski Keniassa, Noora Mäkelä lähti selvittämään, onnistuiko hätäapu
Tietoja ja todisteita hankittiin paikallisten yhteisöjen ja yhteistyökumppanien haastatteluilla ja kyselytutkimuksilla.
Mitä kuuluu unohdetuille pakolaisille Bangladeshissa, Syyriassa ja Jemenissä?
Bangladeshissa lähes miljoona rohingaa odottaa yhä mahdollisuuttaan palata Myanmariin. Myös Syyriassa ja Jemenissä konfliktit jatkuvat ja ihmiset sinnittelevät ankeissa oloissa pakolaisleireillä tai muissa tilapäisissä asumuksissaan.
Kolme neljästä maansisäisestä pakolaisesta on paennut rajuilmaa
Viime vuonna sään ääri-ilmiöt pakottivat 30 miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa. Suurinta tuhoa aiheuttivat myrskyt ja tulvat etenkin Karibialla ja Aasian rannikkoseuduilla.