Jo noin neljäsosa kehitysyhteistyörahoituksesta kanavoidaan humanitaariseen apuun.
Yhä suurempi osuus kehitysyhteistyörahoituksesta kanavoidaan humanitaariseen työhön, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tuoreesta julkaisusta.
Humanitaarisen avun tarvetta ovat nostaneet erilaiset kriisit ja konfliktit.
Suuri merkitys on sillä, että maailman pakolaistilanne on viime vuosina kääntynyt yhä huonompaan suuntaan. Vuoden 2021 lopulla kodistaan oli joutunut pakenemaan jo yli 89 miljoonaa ihmistä.
Tulevaisuudessa etenkin ilmastonmuutos kasvattaa humanitaarisen avun tarvetta entisestään.
Heikentyneen pakolaistilanteen lisäksi humanitaarisen avun tarvetta ovat lisänneet muun muassa koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Talibanin uusi valtaannousu Afganistanissa, Etiopian sisäinen konflikti ja Itä-Afrikan kuivuus.
YK arvioi, että kuluvana vuonna 274 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua tai suojelua.
Tulevaisuudessa etenkin ilmastonmuutos kasvattaa humanitaarisen avun tarvetta entisestään.
Humanitaarinen apu on kasvanut väestömääriä nopeammin
Rahassa laskettuna humanitaarinen apu on kasvanut reippaasti. Vuonna 2019 se oli yli 25 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Humanitaarinen apu on kasvanut myös henkeä kohden laskettuna. Siprin julkaiseman tutkimuksen mukaan määrä on kaksinkertaistunut aina kymmenessä vuodessa sitten 1990-luvun alun. Kasvuvauhti on ollut paljon nopeampaa kuin väestönkasvu. Vuonna 2019 maailmassa annettiin humanitaarista apua 5,58 dollaria per planeetan asukas.
Humanitaarisen avun määrä on noussut myös suhteessa kehitysyhteistyöhön.
Vielä 1990-luvulla humanitaarinen apu muodosti 5 prosenttia kaikesta kehitysyhteistyöksi luokiteltavasta tuesta. Osuus nousi kuitenkin jo 23 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä.
Vaikka humanitaarinen apu on lisääntynyt, avun tarve on kasvanut sitäkin nopeammin.
Samaa kehityskulkua on ollut havaittavissa myös Suomen kehitysyhteistyössä. Rahassa mitattuna muutos on ollut suuri. Vuonna 2000 humanitaarista apua annettiin noin 39 miljoonan euron edestä, kun vuonna 2021 summa oli kohonnut 104 miljoonaan euroon. Vuonna 2022 Suomen apu nousee ennätyksellisen korkealle, 120 miljoonaan euroon.
Suhteellinen osuus ei ole kuitenkaan muuttunut merkittävästi Suomen kehitysrahoituksessa. Humanitaarisen avun osuus kaikesta ulkoministeriön alaisuuteen kuuluvasta kehitysyhteistyöstä oli vuonna 2000 noin 13 prosenttia, kun viime vuosina se on ollut noin 15–16 prosenttia.
Vaikka humanitaarinen apu on lisääntynyt, avun tarve on kasvanut sitäkin nopeammin. Siprin tutkimuksen mukaan keskimäärin vain noin 60 prosenttiin apupyynnöistä on vastattu vuodesta 2010 lähtien.
Suurin osa avusta pitkäaikaisille kriiseille
Humanitaarista apua annettiin alun perin lyhytkestoisiin kriiseihin, mutta ajan myötä sitä on alettu suunnata yhä useammin pitkäkestoisiin eli ”kroonisiin” hätätilanteisiin.
Peräti 59 prosenttia maailman humanitaarisesta avusta vuosina 2010–2019 kohdistui alueille, joita vaivasivat pitkäaikaiset konfliktit tai jotka vastaanottivat pakolaisia. Nykyisin monet maat saavat humanitaarista apua kymmenen vuotta tai pidempään.
Varovaisten arvioiden mukaan peräti 71 prosenttia humanitaarisesta avusta menee seuraavan kymmenen vuoden aikana maille, jotka vastaanottavat suuria määriä apua tälläkin hetkellä.
