Gazan sota on jatkunut lähes kymmenen kuukautta. Humanitaarinen tilanne heikkenee, eikä tulitaukoa ole saatu aikaiseksi. Suomen Palestiinan-suurlähettilään Päivi Peltokosken mukaan rauha edellyttää vahvaa palestiinalaishallintoa ja kahden valtion ratkaisua.
Viime viikot Gazassa ovat olleet jopa aiemmin nähtyjen tuhojen mittakaavassa poikkeuksellisia.
Israel kohdisti Keski-Gazan Nuseiratin pakolaisleiriin kaksi tuhoisaa ilmaiskua, joista toinen osui koulurakennukseen. Gazan terveysviranomaisten mukaan iskut tappoivat yhteensä ainakin 35 ihmistä.
Avun pääsy perille on vaikeutunut entisestään, ja humanitaarisen avun työntekijät toimivat yhä vaarallisemmassa ympäristössä.
Khan Yunisissa yli 90 palestiinalaista kuoli, kun Israelin asevoimat hyökkäsi maan sisäisten pakolaisten majoittamalle teltta-alueelle. Gaza Cityssä, jonka Israel määräsi kokonaan evakuoitavaksi, löydettiin 70 ihmisen ruumiit Israelin viikon kestäneen ratsian jäljiltä.
Avun pääsy perille on vaikeutunut entisestään, ja humanitaarisen avun työntekijät toimivat yhä vaarallisemmassa ympäristössä, kertoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen.
”Siviiliväestön tilanne ei ole parantunut millään tavalla vaan pysyy kriittisenä. Israel on vaatinut, että Rafahin väestö siirtyisi pois taisteluiden alta. Jokainen gazalainen on käytännössä joutunut jo ainakin kerran jättämään kotinsa.”
Myöskään humanitaarisen avun tilanne ei näytä parantuvan. Korhosen mukaan Gazaan ei pääse tarpeeksi avustuskuljetuksia, minkä lisäksi alueen jakelumahdollisuudet ovat huonot.
”Jakelussa on ongelmia etenkin alueen sisällä, sillä Gazassa on hyvin paljon suljettuja alueita ja teitä. Kun mietitään, miten paljon ihmisiä siellä on pienellä alueella, tilanne on todella kammottava.”
Kuolemia jää raportoimatta
Gazan sota on vaatinut tähän mennessä kymmenien tuhansien ihmisten hengen. Gazan terveysministeriön mukaan sodassa oli kuollut 26. heinäkuuta mennessä yli 39 000 ihmistä.
Uhriluvun dokumentointi on haastavaa, ja siksi se voi todellisuudessa olla vieläkin suurempi, kertoo Suomen Palestiinan-suurlähettiläs Päivi Peltokoski.
”Kuolleita voi todellisuudessa olla paljon enemmän, koska tuhansia ihmisiä on hautautunut raunioiden alle ja tuhansia on viety Israelin puolelle vankileireille. Lisäksi monet perheet hautaavat kuolleita perheenjäseniään rekisteröimättä heitä mihinkään.”
Peltokoski on keskustellut Gazassa kuolleiden määrästä Palestiinan ihmisoikeusvaltuutetun kanssa.
”Hänen arvionsa on, että pahimmassa tapauksessa kuolleita voi olla 20 000 tai 30 000 enemmän kuin virallisessa arviossa.”
Gazassa on kymmenen kuukauden aikana kuollut kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi vuonna 2014 Krimin miehityksellä alkaneessa Ukrainan sodassa.
Peltokosken mukaan hänen tiedossaan ei ole konfliktia, joka olisi vaatinut samanlaisen uhrimäärän yhtä lyhyessä ajassa.
”Gazassa on kymmenen kuukauden aikana kuollut kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi vuonna 2014 Krimin miehityksellä alkaneessa Ukrainan sodassa.”
Raportoimatta jäävien kuolemien lisäksi pelätään, että suoran väkivallan aiheuttamien kuolemien lisäksi uhriluku kasvaa, koska sodankäynnillä on myös epäsuoria vaikutuksia ihmisten terveyteen.
Brittiläinen lääketieteellinen julkaisu The Lancet on arvioinut, että epäsuorien vaikutusten seurauksena uhriluku voisi nousta nelinkertaiseksi, jopa 186 000:een. Arvio perustuu havaintoihin viimeaikaisista konflikteista, joissa uhriluku on ollut 3–15 kertaa suurempi verrattuna välittömien kuolemien määrään.
Apua viivästyttävät ryöstely ja Israel
Päivi Peltokosken mukaan pommitusten ja tuhoutuneen infrastruktuurin lisäksi avun perillepääsyä hidastavat kuljetuksiin kohdistuvat ryöstöt.
”Uudempi ilmiö on, että Gazassa ihmiset ryöstelevät yhä useammin apukuormia – joko järjestäytyneesti tai sitten kaaoksen keskellä siksi, että perhe on nälkäinen.”
Suurlähettilään mukaan humanitaarisen avun kuljetukset myös viivästyvät rajalla, koska tarkastusajat venyvät pitkiksi.
”Apukuormia on melko paljon, mutta usein ne jumiutuvat pitkiin tarkastuksiin. Uutta on myös se, että Israel on alkanut päästää pienempiä määriä ruokaa Erezin rajanylityspisteen läpi Pohjois-Gazaan”, Peltokoski sanoo.
Tällä hetkellä suurin osa avusta tulee Gazaan maateitse rajanylityspisteiden kautta.
Erezin rajanylityspiste sijaitsee Gazan pohjoisrajalla, ja sitä kontrolloivat Israelin asevoimat.
Tällä hetkellä suurin osa avusta tulee Gazaan maateitse rajanylityspisteiden kautta. Peltokosken mukaan Israelilla on vastuu avun päästämisestä Gazaan myös muilla keinoilla.
”On muistettava, että Gazaan on vuosikausia tuotu apua Israelin puolella sijaitsevan Ashdodin sataman kautta. Jos Gazaan halutaan tuoda meriteitse apua, niin nähdäkseni Ashdodin reitti on se, mitä kautta se onnistuu.”
Tehokas apu vaatii tulitauon
Humanitaarisella alalla yli 20 vuotta työskennellyt Marko Korhonen ei usko Gazan humanitaarisen tilanteen paranevan ennen tulitaukoa. Lokakuussa 2023 alkaneessa sodassa tulitaukoa ei neuvotteluyrityksistä huolimatta ole saatu aikaan.
Korhonen sanoo, että myös Gazan sodassa on kaksi osapuolta, joilla molemmilla on vastuu ihmisten kärsimyksestä.
”Siellähän ovat molemmat [Israel ja Hamas] aiheuttaneet ongelmia taistelutoiminnallaan. Kun konflikti on pienellä alueella, siinä tulee helposti todella paljon sivullisia uhreja. Niin kauan, kun siitä ei päästä yhteisymmärrykseen, että paikallisia ihmisiä halutaan auttaa, tilanne jatkuu todella vaikeana”, huomauttaa Punaisen Ristin Korhonen.
Puolueettomat avunantajat eivät säästy uhalta
Marko Korhosen mukaan humanitaaristen järjestöjen, kuten Punaisen Ristin, toiminnan edellytys alueella on se, että niillä on puolueettomina toimijoina molempien osapuolten hyväksyntä.
Gazan lisäksi humanitaarisen avun periaatteita poljetaan myös muualla.
”Meidän on vaikeaa toimia sellaisessa ympäristössä, missä hyväksyntää ei ole. Tuomme asiat esille niin kuin ne ovat, mutta emme ala tuomariksi – se johtuu siitä, että asetamme avun tarvitsijoiden edun kaiken muun edelle.”
Korhosesta on ”äärettömän surullista”, että humanitaarinen apu alistetaan politiikalle ja sodankäynnille. Hän mainitsee useaan otteeseen, että Gazan lisäksi humanitaarisen avun periaatteita poljetaan myös muualla.
”Poikkeuksellista tämä ei ikävä kyllä ole, mutta julkisen huomion kohteeksi tuntuu mahtuvan yksi tai kaksi kriisiä kerrallaan. Sudanissa on tämän vuoden puolella menettänyt henkensä kuusi Punaisen Ristin vapaaehtoista. Maailman silmät eivät ole Sudanin kriisissä senkään vertaa.”
Gazan sodassa ei toistaiseksi ole kuollut Punaisen Ristin kansainvälisiä työntekijöitä, Korhonen kertoo. Palestiinan Punaisen Puolikuun paikalliset työntekijät sen sijaan toimivat usein suurimmassa riskissä konfliktin etulinjassa.
Onko rauha Gazaan mahdottomuus?
Palestiinan-suurlähettiläs Päivi Peltokoski uskoo, että tulitauko on mahdollista saavuttaa. Hänen mukaansa sitä hidastaa sodan osapuolten ehdottomuus.
”Hamas ei suostu panttivankien vapauttamiseen niin kauan, kuin Israel ei lupaa lopettaa sotaa pysyvästi. Israel taas on ollut valmis antamaan 4–6 viikkoa tulitaukoa kaikkia panttivankeja vastaan ja pidättänyt itsellään oikeuden jatkaa sotaa, kun se on saanut panttivangit takaisin.”
Peltokosken mukaan silloin, kun puhutaan rauhanratkaisusta Gazaan, täytyisi keskustella yhtenäisestä Palestiinasta. Se vaatii ratkaisua myös Länsirannalle ja katseen kääntämistä väliaikaisia tulitaukoja pidemmälle.
”Palestiinan tulisi olla yhtenäinen kokonaisuus kahdessa maantieteellisessä osassa, ja palestiinalaishallinnon tulisi sitä johtaa, jotta kahden valtion ratkaisu saataisiin aikaiseksi”, Peltokoski sanoo.
Suurlähettiläs huomauttaa, että Suomi ja muut länsimaat ovat kehitysyhteistyöllä tukeneet Oslon sopimusten jälkeen perustettua palestiinalaishallintoa jo vuosikymmeniä. Sen toimivuus on hänen mukaansa edellytys rauhalle. Nyt hidasteena on käsillä oleva akuutti budjettikriisi.
”Taloudellinen kriisi johtuu pitkälti siitä, että Israel ei palauta Palestiinalle sen keräämiä tulli- ja veromaksuja”, Peltokoski kertoo.
Israelin pidättämät maksut muodostavat noin 65 prosenttia palestiinalaishallinnon budjetista, joten vaikutus on merkittävä, suurlähettiläs täsmentää.
”Sen lisäksi on todettava, että [Israelin] miehityksen alla eläminen on yksi keskeisistä syistä sille, että nykyinenkin palestiinalaishallinto on heikko. ”
