Syyriassa ruoanlaitto on rakkaudenosoitus. Pitkittynyt konflikti ajaa ihmisiä köyhyyteen ja tuhoaa hyvät tavat, sanoo ravintoloitsija Malek Al Hamoud.
Munakoiso on kuutioitu, pitaleipä pilkottu ja keittiön valtaa huumaava mintun tuoksu. Malek Al Hamoud, 56, ja Alham Alhalabi, 53, valmistavat syyrialaista ateriaa ravintolassaan Helsingin Konalassa. Aikuiset tyttäret Sham ja Lyal Al Hamoud auttavat.
”Ruoka on tapa osoittaa rakkautta”, Malek Al Hamoud sanoo.
Tulossa on tabbouleh– ja fatoush-salaattia, fattehia, molokhiapataa ja ruusuista vaniljakiisseliä pistaasipähkinöillä. Pääosin kasvisruokaa, joka on tyypillistä Syyriassa, sillä köyhillä ihmisillä ei ole varaa lihaan, Malek Al Hamoud selittää.
Puolet vajaasta 25 miljoonasta syyrialaisesta on jo joutunut jättämään kotinsa. Syyrian konfliktia onkin luonnehdittu maailman suurimmaksi humanitaariseksi katastrofiksi.
Syyrian konflikti jatkuu, ja pulaa on lähes kaikesta.
”Moni tekee kolmea työtä, eivätkä rahat sittenkään riitä elämiseen.”
Todellista loppua konfliktille ei näy, Al Hamoud toteaa. Kansannousu presidentti Bašar al-Assadin hallitusta vastaan alkoi keväällä 2011 ja laajeni sisällissodaksi, jota useat ulkovallat ja äärijärjestö Isis pitävät yllä. Iran, Venäjä, Turkki, Yhdysvallat, Israel, Saudi-Arabia ja Qatar ovat suoraan tai epäsuorasti mukana konfliktissa. Sunnilaiset arabimaat ja länsimaat tukevat kapinallisia, Venäjä ja šiialainen Iran al-Assadin hallintoa. Gazan konflikti lisää jännitteitä entisestään.
Puolet vajaasta 25 miljoonasta syyrialaisesta on jo joutunut jättämään kotinsa. Syyrian konfliktia onkin luonnehdittu maailman suurimmaksi humanitaariseksi katastrofiksi.
Lyhyt paluu Syyriaan
Malek Al Hamoud varttui Al-Surah al-Saghirahin kylässä eteläisessä Syyriassa, opiskeli juristiksi Damaskoksen yliopistossa ja työskenteli poliisin rikostutkijana Arabiemiraateissa. Syyriaan hän palasi perheensä kanssa vuonna 2012, jolloin maa oli luisumassa sisällissotaan.
”Syyriasta oli tullut turvaton. Tapetuksi saattoi joutua pelkän mielipiteen vuoksi.”
Al Hamoud vei perheensä takaisin Arabiemiraatteihin ja haki Schengen-viisumia. Hän halusi Suomeen, ”maailman puhtaimpaan maahan”, jossa hänen kaksi serkkuaan asui.
Uusi elämä Suomessa alkoi lokakuussa 2013.
Al Hamoud teki hartiavoimin töitä työllistyäkseen. Hän kävi suomen kielen kurssin, opiskeli merkonomiksi Helsinki Business Schoolissa ja halusi maahantuoda itämaisia tuotteita, muttei saanut lainaa yrityksen perustamiseen. Sen jälkeen hän hankki ruokavaunun.
Vaimo Alham Alhalabi työskenteli keittiö- ja laitosavustajana hoivakodissa.
Tammikuussa 2023 Al Hamoud myi ruokavaununsa ja ryhtyi ravintoloitsijaksi. Välimerellinen ravintola Damasko on auki iltakuudesta aamukolmeen joka päivä, ja noutoruoka myy parhaiten. Al Hamoud työskentelee yksin, ja välillä työpäivät venyvät jopa 15-tuntisiksi.
”Teen niin paljon työtä, että saavutan tavoitteeni”, hän toteaa.
Al Hamoud haluaa laajentaa ravintolan catering-palvelua ja yksityistilaisuuksia. Työparikseen hän saa kohta vaimonsa Alham Alhalabin.
Huonot tavat periytyvät
”Yhdessä syöminen on tärkeää, ja ruokailu kestää tunteja.”
Syyrialaisessa ruoassa käytetään paljon oliiviöljyä ja tuoreita yrttejä, Alham Alhalabi selittää. Myös linssejä, tahinia, granaattiomenamelassia ja hummusta.
”Yhdessä syöminen on tärkeää, ja ruokailu kestää tunteja.”
Syyrialaiset ovat vieraanvaraisia, Malek Al Hamoud sanoo. Hän muistelee kotikyläänsä Al-Surah al-Saghirahia, jossa ohikulkijoille löytyi aina ruokaa ja yöpaikka. Kerran kylään saapui pyöräilijöitä, kaksi saksalaista ja britti, jotka jäivät yöksi. He viipyivät lopulta kolme päivää.
Lähtiessään saksalaiset halusivat maksaa.
”Siis maksaa vieraanvaraisuudesta”, Al Hamoud toteaa ja puistaa päätään.
Hän kertoo, että Syyria on yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista. Sota on kestänyt yli vuosikymmenen ja levittänyt maahan huumekauppaa, mikä lisää turvattomuutta. Köyhtyminen ja kurjistuminen vaikuttavat kaikkeen, niin kouluttautumiseen kuin vieraanvaraisuuteenkin.
”Ja huonot tavat periytyvät seuraavalle sukupolvelle”, Al Hamoud toteaa.
On aika maistaa syyrialaista ruokaa, joka on sekoitus Lähi-idän ja Välimeren makuja. Fatoush-salaatissa korostuu sitruuna, fatteh saa mehevyyttä munakoisosta. Vaniljakiisseli tuo mieleen suomalaisen vaniljavanukkaan.
Ja kun on maksun aika, Malek Al Hamoud puistaa tiukasti päätään.
Lue lisää: Mikä yhdistää Kiinan ja Suomen somea?
Lue lisää: Afrobeats valtasi Helsingin yön