Ramadan on muslimien pyhä kuukausi, jonka näkyvin osa on koko kuukauden kestävä paasto. Muslimeille se on oman uskonnon harjoittamista, eikä muiden kannata tehdä siitä suurta numeroa. Helsingin yliopiston islamin tutkimuksen ja arabian kielen yliopistonlehtori Sylvia Akar kertoo ramadanista.
Mistä ramadanissa on kyse?
Ramadan on islamilaisen kalenterin yhdeksännen kuukauden nimi. Suomeksi se tarkoittaa polttavaa kuumuutta. Ramadan liittyy varsinkin muslimien paastoamiseen, joka on pyhän kuukauden näkyvin osa, Sylvia Akar kertoo.
Paasto eli saum on yksi islamin viidestä peruspilarista eli muslimien tärkeimmistä uskonnollisista velvollisuuksista, joita ovat lisäksi uskontunnustus, rukous, almuvero ja pyhiinvaellus. Ramadanin viettäminen paastoamalla on määritelty Koraanissa.
”Ramadan on teologisesti tärkeä osa islamin uskoa ja islamilaista kulttuuria, koska se on asetettu Koraanissa. Muslimeille se on erottamaton osa oman uskonnon harjoittamista.”
”Ramadan on teologisesti tärkeä osa islamin uskoa ja islamilaista kulttuuria, koska se on asetettu Koraanissa. Muslimeille se on erottamaton osa oman uskonnon harjoittamista”, Akar selittää.
Toisin sanoen ramadania vietetään, koska Koraani niin määrää. Mutta siihen yhdistetään myös hengellisyyttä, pahoista ajatuksista irtaantumista, kehon puhdistumista ja samaistumista köyhyydessä eläviä ihmisiä kohtaan.
Mitä paastoaminen tarkoittaa käytännössä?
Paaston aikana ei saa syödä eikä juoda. Suuhun ei laiteta käytännössä yhtään mitään, ei edes vettä, Akar kertoo.
Paasto kestää aina auringonnoususta auringonlaskuun, joka päivä koko ramadanin ajan. Auringon laskettua paasto rikotaan iftar-ateriaan eli illalliseen, joka voidaan nauttia lähipiirin kesken tai isommalla porukalla. Usein ramadanin aikana syödään normaalia raskaampaa ruokaa sekä makeita herkkuja, kuten leivonnaisia.
Tarkoitus ei sinänsä ole syödä normaalia enempää, mutta Akar huomauttaa, että arjessa ihanteiden noudattaminen vaihtelee. Aamulla herätään usein vielä ennen auringonnousua syömään, jotta jaksetaan paastota sen jälkeen koko päivä.
Ramadanin lopuksi vietetään id al-fitr -juhlaa eli paaston päättymisjuhlaa, jolloin ihmiset ovat töistä ja koulusta vapaalla. Se on vähän kuin joulu, sellainen muslimien pidempi juhlaperiodi, Akar vertaa.
Ramadanin uskonnollinen tausta ja perusperiaatteet ovat samat kaikkialla maailmalla, mutta ruoka- ja tapakulttuureissa on ihmisten kulttuuritaustaan pohjaavia eroja.
Ramadan on tavallinen osa muslimien elämän vuotuiskiertoa, eikä muiden kannata tehdä siitä isoa numeroa.
Onko kaikkien muslimien pakko paastota?
Periaatteessa kaikkien muslimien suuntauksesta riippumatta odotetaan viettävän ramadania, koska se kuuluu islamin peruspilareihin. Käytännössä paastoa noudattavat ne, jotka kokevat pystyvänsä siihen ongelmitta, Akar kertoo.
Yleisesti ottaen pienet lapset, vanhukset, sairaat sekä raskaana olevat tai juuri synnyttäneet naiset eivät paastoa. Kuukautisten aikana ei saa paastota. Myöskään matkoilla ei lähtökohtaisesti tarvitse paastota. Ennen kaikkea kyseessä on henkilökohtainen päätös.
”Paaston noudattaminen vaihtelee hyvin paljon. Monet noudattavat sitä todella tarkkaan, osa vähemmän tarkkaan ja osa ei ollenkaan. Ei kukaan tule koteihin koputtelemaan paastotaanko siellä vai ei, mutta periaatteessa se kuuluu uskonnollisiin velvollisuuksiin”, Akar sanoo.
Hän korostaa, että ramadan on tavallinen osa muslimien elämän vuotuiskiertoa, eikä muiden kannata tehdä siitä isoa numeroa. Paastosta voivoittelu voi ärsyttää.
Mitä muuta ramadanin aikana tapahtuu?
Ruoan ja juoman lisäksi ramadanin aikana pidättäydytään seksistä päiväsaikaan. Jotkut pidättäytyvät myös tupakoinnista, meikkaamisesta ja hajusteiden käytöstä, mutta Koraani ei määrittele niiden suhteen mitään yleisiä sääntöjä, Akar kertoo.
Hän toteaa, että Koraanin lukeminen kertaalleen läpi ramadanin aikaan olisi ihanteellista, mutta lisää, ettei tiedä kuinka moni sitä todellisuudessa tekee. Joka tapauksessa Koraanin lukeminen ja hengellisten asioiden ajatteleminen ovat tärkeitä. Varsinkin miehet saattavat käydä yöllä moskeijassa suorittamassa ylimääräisen, niin kutsutun tarawih-yörukouksen.
Milloin ramadania vietetään?
Nykyään yleisesti käytetystä gregoriaanisesta aurinkokalenterista katsottuna ramadan alkaa aina 11 päivää edellistä vuotta aiemmin.
Ramadanin vietto perustuu islamilaiseen kuukalenteriin, jonka kuukausissa on 29–30 päivää. Nykyään yleisesti käytetystä gregoriaanisesta aurinkokalenterista katsottuna ramadan alkaa aina 11 päivää edellistä vuotta aiemmin.
Vuonna 2022 ramadan alkoi 2. huhtikuuta ja päättyi 1. toukokuuta. Vuonna 2023 se alkaa 11 päivää aiemmin eli 22. maaliskuuta ja päättyy 20. huhtikuuta. Noin 33 vuoden välein ramadan on kiertänyt koko kalenterivuoden.
Akar huomauttaa, että ramadanin alkamis- ja päättymispäivät joustavat jonkin verran, sillä ne perustuvat kuun fyysiseen tarkkailuun. Esimerkiksi Indonesiassa uusi kuu havaitaan aiemmin kuin Marokossa.
Myös paaston tarkempi aloittaminen ja rikkominen voi varsinkin ei-muslimienemmistöisissä maissa vaihdella riippuen siitä, minkä maan auringonnousua ja -laskua seurataan.
”Osa esimerkiksi Suomessa asuvista muslimeista pyrkii siihen, että he paastoavat täällä auringonnousun ja -laskun mukaan. Toiset paastoavat sitten Istanbulin, Mekan, tai jos on maahanmuuttajasta kyse, niin oman alkuperämaansa mukaan”, Akar kertoo.
Lue lisää: Onko Afrikassa nälänhätä? Viisi vastausta liittyen nälkään maailmassa
