Tuija Brax johtaa Helsingin yliopiston yhteyteen avattua Oikeusvaltiokeskusta. Ulkoministeriön rahoittaman keskuksen tavoite on parantaa oikeusvaltiotyötä kehittyvissä maissa.
Tuija Brax, mikä on oikeusvaltio?
”Lyhyesti sanottuna se on hallinto, jossa kaikki toimijat ovat vastuullisia lain edessä.”
Mihin Oikeusvaltiokeskusta tarvitaan?
”Keskuksen tulee parantaa oikeusvaltiotyön pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta. Sen tarkoituksena on tunnistaa, mikä toimii ja mikä ei. Näin saadaan nykyistäkin tehokkaampia tapoja tehdä tulosta.”
Todellisia oikeusvaltioita on maailmalla vähän. Miksi niiden rakentaminen on vaikeaa?
”Oikeusvaltion rakentaminen vaatii paikallista sitoutumista. Historiassa suuri merkitys on ollut yksittäisillä ihmisillä, eräänlaisilla soihdunkantajilla. Joskus taas muutosta on ajanut kokonainen sukupolvi, jolla on laajempi ymmärrys siitä, miten tietyn maan pitää kehittyä.
Valitettavasti oikeusvaltio voi myös heikentyä. Näin on käynyt esimerkiksi Puolassa.
”Demokratia ei leviä kuin virus, vaan sen eteen pitää tehdä jatkuvasti työtä ja siihen pitää sitoutua aina uudelleen.”
Afrikan maat menestyvät huonosti oikeusvaltiota mittaavissa tutkimuksissa. Olisiko meidän lakattava viemästä länsimaista hallintomallia Afrikkaan?
”Suomen kehitysyhteistyön ajatuksena ei tähänkään asti ole ollut viedä Afrikkaan valmista hallintomallia. Me voimme edistää asioita, mutta paikalliset päättävät, missä järjestyksessä ja millä tavalla oikeusvaltiota rakennetaan.
Valmiin hallintomallin sijaan voimme näyttää esimerkkejä hyvän hallinnon saavutuksista. Kun hallinto on oikeudenmukaista, koko yhteisö voi paremmin.”
Onko taloudellisesti menestyvästä mutta epädemokraattisesta Kiinasta tullut liian houkutteleva esikuva kehittyville maille?
”On totta, että tällaista ajattelua on nyt maailmalla paljon. Harvainvalta esitetään ikään kuin oikotienä tai ylimenokautena kohti taloudellista vaurautta.
Talouskasvua voi selvästikin saada aikaan lyhytaikaisesti ilman läpinäkyvyyttä, demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta. Mutta kestävä ja pitkäaikainen kehitys syntyy ainoastaan hyvällä hallinnolla. Oikeusvaltio on myös ennustettavampi investointiympäristö.
Tästä syystä on hyvä osata näyttää historiallisia esimerkkejä siitä, miksi oikeusvaltio on avain myös taloudelliseen menestykseen.”
Miten käyttäisit Suomea esimerkkinä?
”Kertoisin tarinan isoäidistäni, joka oli huutolainen 1910-luvulla. Hänet myytiin kerran vuodessa perheelle, joka halvimmalla otti. Tämän jälkeen kunnallinen demokratia ja yhdistymisvapaus ottivat kehitysharppauksia. Myös osuuskuntaliike ja kansakoulu saivat tuulta alleen. Kaikella tällä olemme rakentaneet oikeusvaltiota, ja lopulta nämä edistysaskeleet ovat tuoneet meille myös vaurautta.”
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Lue lisää: Demokratia ei ole vain eurooppalaisten omaisuutta
