Järjestötyö koronaviruspandemian aikana auttoi ymmärtämään uskonnollisten johtajien vaikutusvaltaa ihmisten arjessa Tansaniassa.
”Olin johtanut jo vuosia kirkollisia avustusjärjestöjä, ja halusin oppia lisää uskontojen välisestä yhteistyöstä. Norjan kirkkojen ulkomaanavun Tansanialle laatima maaohjelma oli erityisen kiinnostava.
Maaohjelman tavoite oli tutustuttaa eri uskontojen edustajat – niin johtajat, naiset kuin nuoretkin – toisiinsa, jotta keskinäinen luottamus kasvaisi. Vähitellen he pystyisivät tunnistamaan yhteiskunnasta yhteisiä ongelmia, joita halusivat ratkaista kehitysyhteistyön avulla.
Joulukuussa 2019 Tansanian maaohjelmalle haettiin johtajaa. Ajattelin, että nyt kyllä haen, ja tulin valituksi.
ALOITIN Dar es Salaamissa toukokuussa 2020, keskellä pandemiaa. Samassa kuussa Tansanian silloinen presidentti John Magufuli julisti koronaviruksen nujerretuksi.
”Vaikutuin siitä yhteistyön voimasta, johon uskonnolliset johtajat pystyivät. Sillä voi muuttaa syvään juurtuneita sosiaalisia ja poliittisia normeja.”
Vahvasti katolinen Magufuli kehotti pitämään kirkkojen ovet auki, olihan virus ’Saatanasta, joten se ei voi pysyä hengissä Kristuksen ruumiissa’. Mutta uskontokunnat, joista suurimmat ovat kristityt ja muslimit, olivat huolissaan. Uskontokuntien sairaaloissa menehtyi lääkäreitä ja hoitajia kiihtyvää tahtia, ja kyläyhteisöissä papit ja imaamit vierailivat sairastuneiden kodeissa.
Uskonnolliset johtajat pohtivat, miten ihmishenkiä voisi säästää, ja näyttivät lopulta itse esimerkkiä suojautumalla virukselta ja ottamalla koronarokotteen.
Suomessa tuollainen ei tehoaisi, mutta Tansaniassa uskonnollisten johtajien esimerkillä on valtava vaikutus. He ovat yhteisönsä tukipilareita, jotka auttavat ihmisiä kriiseissä. Heihin on totuttu luottamaan, heitä kuunnellaan ja arvostetaan.
TANSANIASSA vaikutuin siitä yhteistyön voimasta, johon uskonnolliset johtajat pystyivät. Sillä voi muuttaa syvään juurtuneita sosiaalisia ja poliittisia normeja.
Otan esimerkiksi tyttöjen ja naisten aseman.
Uskontojen edustajia oli koulutettu ihmisoikeuksista ja vaikuttamistyöstä. Sen jälkeen uskonnolliset johtajat ryhtyivät yhdessä edistämään sitä, että lapset saisivat elää lapsuutensa rauhassa. He puhuivat lasten oikeuksista, lastensuojelusta ja tyttöjen kouluttamisesta.
Myös lähisuhdeväkivaltaa oli paljon. Uskonnolliset johtajat päätyivät siihen, että sitä on kitkettävä. Sen jälkeen papit ja imaamit ovat opettaneet miehille, ettei vaimoja saa hakata. Kaltoin kohdelluille naisille on perustettu vertaistukiryhmiä ja tarjottu oikeusapua. Poliiseja ja terveydenhuollon henkilöstöä on koulutettu.
Edistystä on, eikä se olisi mahdollista ilman kehitysyhteistyötä.
Opin Tansaniassa sen, mitä lähdin hakemaan. Näin konkreettisesti, kuinka uskonnolliset johtajat eri uskonnollisista traditioista ryhtyivät seisomaan yhdessä yhteisesti sovittujen tavoitteiden takana. Muutokset ovat hitaita, mutta ne ovat käynnissä.”
Lue lisää: Kamomilla Ilmonen oppi kansainvälisten sopimusten sanavalintojen tärkeydestä
Lue lisää: Veera Ketonen oppi Ugandassa, kuinka vaikeaa on oppia tiedon soveltamista
