Jukka Aronen

Uudet öljy- ja maakaasuhankkeet uhkaavat ilmastotavoitteita

Fossiilienergiaa tuottavat yritykset ovat aloittaneet jo lähes 200 uutta hanketta, jotka tuottaisivat ylimääräisiä globaaleja kasvihuonepäästöjä 18 vuoden edestä.

Riippumattoman Climate Action Tracker -palvelun tuoreen arvion mukaan maapallo on lämpenemässä peräti 2,7 astetta vuoteen 2100 mennessä, jos kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään nykyistä vauhtia. Valtioiden tekemien päästövähennyslupausten ja kansainvälisten leikkaustavoitteidenkin onnistuessa lisälämpöä olisi luvassa 2,1 astetta eli reilusti yli turvallisena pidetyn 1,5 asteen rajan.

Nykypäästöt saattavat jatkua pitkään korkealla tasolla, sillä globaalit öljy- ja maakaasuyritykset tekevät yhä miljardien dollarien sijoituksia fossiilisten polttoaineiden esiintymiin ja tuotantoon, kerrotaan brittiläisen The Guardian -lehden julkistamassa tutkimuksessa.

Puolet tiedossa olevista öljyesiintymistä, kolmasosa maakaasusta ja neljä viidesosaa kivihiilestä pitää jättää hyödyntämättä, jotta maapallon lämpeneminen pystytään pitämään kahden asteen alapuolella.

Tutkimuksen mukaan yritykset ovat seuraavien seitsemän vuoden aikana käynnistämässä peräti 195 uutta öljy- ja maakaasuhanketta, joiden yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin 18 vuoden nykypäästöjä. Yli puolet näistä hankkeista on jo suunnitteluvaihetta pidemmällä.

Jo vuonna 2015 arvioitiin, että noin puolet tiedossa olevista öljyesiintymistä, kolmasosa maakaasusta ja neljä viidesosaa kivihiilestä pitää jättää hyödyntämättä, jotta maapallon lämpeneminen pystytään pitämään kahden asteen alapuolella.

Tästä huolimatta maailman 12 suurinta öljy-yhtiötä aikoo käyttää yli sata miljoonaa Yhdysvaltain dollaria päivittäin uusien esiintymien etsimiseen koko loppuvuosikymmenen ajan, Guardianin tutkimuksessa todetaan.

Lehti muistuttaa, että vaikka median huomio on ollut paljolti Lähi-idän öljyssä ja viime aikoina Venäjän maakaasussa, suurhankkeita junaillaan ennen kaikkea Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Samat maat antavat myös poikkeuksellisen paljon tukea fossiilisen energian tuotannolle.

Kohonneet energianhinnat houkuttelevat

Myös Kansainvälinen energiajärjestö IEA on herännyt tilanteeseen.

Järjestö julkaisi viime vuonna laajan raportin, jonka mukaan yhtäkään uutta öljy- ja maakaasukenttää tai hiilikaivosta ei ole enää varaa ottaa käyttöön, mikäli nettopäästöt halutaan nollaan vuoteen 2050 mennessä. IEA on myös rakentanut maailman valtioille tiekartan, jolla tavoitteeseen päästään.

IEA:n johtaja Fatih Birol sanoi Guardianille toukokuussa, että vaikka Ukrainan sodan nostamat fossiilienergian hinnat tekevätkin uusista sijoituksista aiempaa kannattavampia, niiden varaan ei kannata rakentaa pitkälle meneviä suunnitelmia.

”Ymmärrän, että jotkut maat etsivät uusia fossiilienergian lähteitä, mutta niiden olisi pidettävä mielessä, että uusien esiintymien kehittäminen tuotantokuntoon vie vuosia. Hankkeet eivät siis ole ratkaisu nykyiseen energiapulaan, vaan sitovat nämä maat yhä tiukemmin fossiiliseen tuotantoon.”

Birolin mukaan yritysten sijoitukset saattavat mennä kokonaan hukkaan, kun hiilipäästöjen riskit lähivuosina jatkavat kasvuaan. Hän kannustaakin yrityksiä hyödyntämään nykyisiä esiintymiä aiempaa tehokkaammin – sen sijaan, että ne laajentaisivat toimintaansa täysin uusille öljy- ja kaasukentille.

IEA:n johtaja toivoo myös lisää toimenpiteitä maailman hallituksilta.

”Hallitusten olisi välittömästi vähennettävä fossiilisten polttoaineiden kysyntää muun muassa parantamalla kotien eristystä, vähentämällä nopeusrajoituksia ja alentamalla joukkoliikenteen hintaa. Jos vapaaehtoiset keinot eivät tehoa, pelkään, että energiansaantia joudutaan säännöstelemään.”

Erityisen tärkeää olisi myös kiihdyttää siirtymää kohti uusiutuvia energiamuotoja, Birol sanoi Guardianille.