Avun toimittaminen Syyrian maanjäristysalueelle on ollut sisällissodan vuoksi poikkeuksellisen vaikeaa.
Helmikuussa Etelä-Turkkiin iskenyt maanjäristys aiheutti vakavia tuhoja myös Luoteis-Syyriassa, jossa humanitaarinen tilanne oli jo ennestään vaikea 12 vuotta jatkuneen sisällissodan seurauksena.
Avustusjärjestöt arvioivat, että Syyriassa maanjäristys on vaikuttanut 8,8 miljoonan ihmisen elämään.
Suomi on antanut maanjäristysalueelle 13 miljoonaa euroa humanitaarista apua, josta puolet menee Turkkiin ja puolet Syyriaan. Apu Syyriaan kanavoidaan pääosin YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto OCHAn humanitaarisen avun korirahaston kautta ja Turkkiin Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton IFRC:n kautta.
”Suomen tuella rahoitetaan ruoka-apua, vesihuoltoa, hätäapumajoitusta ja suojaa kotinsa menettäneille.”
”Suomen tuella rahoitetaan ruoka-apua, vesihuoltoa, hätäapumajoitusta ja suojaa kotinsa menettäneille”, kertoo lähetystöneuvos Veli-Pekka Kaivola ulkoministeriöstä.
Suomi on lähettänyt maanjäristysalueelle myös materiaaliapua muun muassa Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin sekä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinaatiokeskuksen kautta.
Apua rintamalinjan molemmille puolille
Veli-Pekka Kaivolan mukaan Suomen apu on suunniteltu siten, että se kattaa Syyriassa avuntarvitsijat sekä Syyrian hallituksen että opposition hallitsemilla alueilla.
”Opposition alueille apua toimitetaan Turkin puolelta rajanylityspisteiden kautta. Hallinnon alueille apua saadaan joko Libanonista maanteitse tai Tartusin satamasta rekoilla eteenpäin. Syyrian hallinnon alueilla avun toimittaa perille pääasiassa Syyrian Punainen Puolikuu.”
Poliittisesti pirstaloituneelle ja useiden aseellisten ryhmittymien hallinnassa oleville tuhoalueille avun toimittaminen on ollut vaikeaa.
”Rintamalinjat ylittävää apua Syyrian hallituksen alueilta oppositioalueille ei ole voitu toimittaa riittävällä tavalla. Luoteis-Syyrian humanitaarinen apu oli jo entuudestaan alirahoitettu suhteessa väestön määrään. Lisäksi ruoan varmuusvarastot eivät olleet täynnä maanjäristyksen sattuessa”, Kaivola kertoo.
Turkin rajan yli tapahtuvat avustuskuljetukset ovat vaarassa pysähtyä kokonaan, sillä tämän mahdollistava YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma umpeutuu 10. heinäkuuta.
”Päätöslauselmaa on jatkettu useaan otteeseen, mutta neuvottelut ovat olleet vaikeita Venäjän ja Kiinan vastustuksen vuoksi.”
Avustustoimintaa ovat hidastaneet myös Syyrian vastaiset talouspakotteet. Maanjäristyksen jälkeen Yhdysvallat ja EU tekivät niihin tilapäisen muutoksen, joka käytännössä nopeuttaa apua ja siihen liittyviä rahansiirtoja Syyriaan puolen vuoden ajaksi.
