28.05.2018

”Aion jatkossakin kysyä, mitä kuuluu”

Lumi Young oppi Gazassa sen, miten työyhteisön saa toimimaan. ”Palasin äskettäin Gazasta, jossa työskentelin apulaisasiantuntijana YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestössä UNRWAssa. Tehtäväni oli edistää sukupuolten tasa-arvoa. Kokouksissa olin se takapiru, joka nosti kätensä ja muistutti: Entä naiset ja tytöt? Gazassa asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä, joista 70 prosenttia on Palestiinan pakolaisia. UNRWA tarjoaa heille valtion peruspalvelut, […]

Jatka lukemista
28.05.2018

Tukea yritystoiminnan eri vaiheisiin kehitysmaissa

Kehitysyhteistyön yksityisen sektorin tukimuodot ovat täydentyneet kuluvalla hallituskaudella. Vielä on kuitenkin katvealueita. Aurinkosähköyhtiö Mobisol kehitti vuonna 2012 Afrikan oloihin sopivan liiketoimintamallin, jonka ansiosta jo yli 110 000 köyhää kotitaloutta ja pienyrittäjää saavat aurinkopaneeleista virtaa matkapuhelimiin ja jääkaappeihin itäisessä Afrikassa. Mobisol on hyvä esimerkki kannattavasta ja kestävää kehitystä edistävästä liiketoiminnasta. Ilman julkista tukea se olisi tuskin […]

Jatka lukemista
24.05.2018

Miten Suomi vastaa koulutuskriisiin?

Suomi ei ole koulutuksen suurvalta kehitysyhteistyössä, mutta se voisi nousta sellaiseksi. ”Äskettäin järjestetyssä Global Forum on Education -koulutusalan tapahtumassa ihmeteltiin Suomen poissaoloa. Tuskin kukaan olisi haikaillut Suomen perään, ellei se olisi maailmalla niin tunnettu hyvästä koulutuksestaan”, sanoo Ritva Reinikka, menestyksekkään uran Maailmanpankissa tehnyt ekonomisti. Nykyisin Reinikka toimii vapaana konsulttina ja laatii ulkoministeriön toimeksiannosta selvitystä siitä, […]

Jatka lukemista
16.03.2018

Rahamaailmasta mallia kehitysyhteistyöhön

Kehitysmaiden ongelmia ei ratkaista vain julkisella rahalla, sanoo kehityspolitiikan neuvonantaja Minna Kuusisto. Finanssisijoitukset ovat ehkä suurin muutos Suomen kehityspolitiikassa vuosikymmeniin. Ne ohjaavat yksityisiä sijoituksia kohteisiin, jotka vähentävät kehitysmaissa köyhyyttä ja tukevat kestävää kehitystä. Sijoitusten on oltava taloudellisesti kannattavia, jotta sijoitettu pääoma saadaan takaisin. Esimerkki finanssisijoituksesta oli Suomen päätös perustaa yhdessä Maailmanpankin alaisen Kansainvälisen rahoitusyhtiön IFC:n […]

Jatka lukemista
16.03.2018

”Raskas byrokratia vie arvokasta aikaa”

Raila Puurunen oppi, ettei eurooppalaisia säädöksiä voi noudattaa pilkulleen Somalian kaltaisissa hauraissa maissa. ”Ensin Djiboutiin, Afrikan sarven lilliputtivaltioon Somalian rajalle. Sieltä Kenian pääkaupunkiin Nairobiin ja lopulta Mogadishuun, Somalian pääkaupunkiin. Työskentelin projektipäällikkönä Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatiossa EUCAP Somaliassa, jossa kehitetään Somalian meriturvallisuutta ja vahvistetaan merilainsäädäntöä. Järjestin konferensseja, seminaareja ja koulutuksia, joissa asiantuntijat EU-maista valmensivat paikallisia viranomaisia, kuten […]

Jatka lukemista
16.03.2018

Uuden rahoitusvälineen suosio yllätti

Ensimmäiset suomalaisyritysten kestävän kehityksen hankkeet käynnistyvät tänä vuonna. Julkisten investointien rahoitusväline PIF (Public Sector Investment Facility) julkistettiin vuoden 2016 lopussa. Viime vuonna suomalaiset yritykset hakivat PIF-tukea yhteensä 40 hankkeelle. Määrä oli ennakoitua suurempi. Tiiminvetäjä Oskar Kass ulkoministeriöstä on määrän lisäksi myönteisesti yllättynyt hanke-ehdotusten korkeasta tasosta. ”Yritykset tunsivat kohdemaansa ja oman sektorinsa paikalliset ongelmat.” ”Yritykset tunsivat […]

Jatka lukemista
16.03.2018

Kirjat: Tukea muutosjohtajille

Kehitys ei ole numeroita ja tuloksia vaan sekava todellisuus. Muutoksessa on tuettava altavastaajia, jotka osaavat toimia omassa todellisuudessaan. Liian usein keskustelu kehitysyhteistyöstä kytkeytyy rahaan – ja vain rahaan, toteaa espanjalainen kehitystutkija Pablo Yanguas kirjassaan Why We Lie About Aid. Rahasta on myös kyse, kun kehitysyhteistyöltä vaaditaan nopeita ja näkyviä tuloksia. Jos näin ei tapahdu, kehitysyhteistyö […]

Jatka lukemista
16.03.2018

Suomalaiset auttavat kehitysmaita varautumaan sään ääri-ilmiöihin

Suomen Ilmatieteen laitos on maailman huipulla meteorologian alan kehitysyhteistyössä. Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri-ilmiöistä johtuvien luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat kasvaneet huomattavasti 2000-luvulla. Siksi myös ilmatieteen kehitysyhteistyöhankkeisiin virtaa nyt paljon rahaa. ”Esimerkiksi Maailmanpankissa alan hankkeiden kokonaisbudjetit ovat kasvaneet vuoden 2010 jälkeen noin 220 miljoonasta eurosta 700 miljoonaan euroon”, kertoo Suomen Ilmatieteen laitoksen asiantuntijapalveluiden johtaja Harri Pietarila. […]

Jatka lukemista
14.12.2017

Suomalaisyritysten osaamisella ilmastonmuutosta vastaan

Suomi torjuu ilmastonmuutosta uuden rahaston avulla. Suomalaisyrityksiä houkutellaan mukaan hankkeisiin, jotka rakentavat muun muassa uusiutuvaa energiaa köyhissä maissa. Kaksi vuotta sitten Pariisin ilmastokokouksessa Suomi lupautui ohjaamaan merkittävän osan kehitysrahoituksestaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Nyt Suomi ja Maailmanpankki-ryhmään kuuluva Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC ovat perustaneet yhteisen ilmastorahaston, joka tukee uusiutuvan ja puhtaan energian hankkeita sekä muita ilmastotoimia köyhissä kehitysmaissa. […]

Jatka lukemista