17.03.2015

Kirjat, elokuvat ja musiikki

Avain Kenian todellisuuteen Ngũgĩ wa Thiong’o julkaisi esikoisromaaninsa Weep Not, Child 50 vuotta sitten. Se kuvaa Kenian kivuliasta itsenäistymisprosessia yhden perheen tragediana kikujukylässä 1950-luvulla. Tarinan keskiössä on Njoroge, joka neljästä veljeksestä ainoana saa mahdollisuuden käydä koulua. Hänen on määrä turvata perheensä tulevaisuus luku- ja kirjoitustaidollaan, kun taas Kamau-veli saa tyytyä puusepän ammattiin. Njorogen isä Ngotho […]

Jatka lukemista
17.03.2015

Pimeydestä valoon

Näkemättäkin voi ilmaista itseään. Norsunluurannikolla sokeat nuoret saivat mahdollisuuden tanssia, laulaa, soittaa ja löytää itsestään uusia ulottuvuuksia. Muutama vuosi sitten Santé Ngohiol, 34, perusti sokeille nuorille OES’42:16-järjestön ja kulttuurikeskuksen. Hän on näkevä. ”Oivalsin, mitä musiikki merkitsee ihmisille, jotka pitävät itseään muita huonompina. Taiteellisessa ryhmässä he saavat rikkoa rajansa, irtautua eristyksestään ja muuttaa kohtaloaan. He saavat […]

Jatka lukemista
30.12.2014

Avustustyö avartaa

Liikkeenjohdon konsultti Hery-Christian Henry käyttää noin 25 ja eläkeläinen Sirkku Kivistö jopa 50 tuntia viikossa auttaakseen muita. Miksi? Hery-Christian Henry kurkistaa helsinkiläisen Kulosaaren yhteiskoulun liikuntasaliin, jossa parikymmentä tyttöä harjoittelee ohjaajansa kanssa afrikkalaista nykytanssia. On lauantai, ja käynnissä on Danceteam Internationalin tanssityöpaja. Henry, 34, perusti Danceteamin Suomeen alkuvuodesta 2007. Nyt se toimii myös Saksassa, Madagaskarilla, Tansaniassa, […]

Jatka lukemista
30.12.2014

Kirjat ja elokuvat

Diasporasta oman maan rakentajaksi Somaliaan palataan niin sairaanhoitajina kuin sotilainakin. Yli kahdenkymmenen vuoden sota ja sekasorto ovat pakottaneet miljoonat somalialaiset jättämään kotimaansa. Ulkosomalialaisten diaspora onkin yksi maailman suurimmista. Myös etiopialaiset ja eritrealaiset ovat hajaantuneet Afrikan sarvesta maailmalle poliittisen vainon ja väkivallan vuoksi.Miten nämä diasporat vaikuttavat lähtömaiden nykyiseen kehitykseen? Rakentavatko ne rauhaa vai lietsovatko levottomuuksia? Kysymystä […]

Jatka lukemista
11.06.2014

Ääniä Myanmarista

Yangonin elokuvakoulu kouluttaa Suomen tuella dokumentintekijöitä.    Myanmarissa on koulutettu Suomen tuella noin 70 elokuva-alan ammattilaista, jotka ovat tuottaneet vuosien mittaan saman määrän dokumenttielokuvia. Suomi kanavoi tukensa Viestintä ja kehitys -säätiön Vikesin kautta, joka on tukenut Yangonin elokuvakoulua heti sen perustamisvuodesta 2005 lähtien. Työskentely on ollut vaativaa, sillä maa avautui vasta äskettäin ulkomaailmalle. Myanmar siirtyi […]

Jatka lukemista
11.06.2014

Palloa potkimalla voi parantaa maailmaa

Jalkapallon avulla voi kotouttaa maahanmuuttajia ja kampanjoida rasismia vastaan, sanoo Helsingin Jalkapalloklubin HJK:n toiminnanjohtaja Aki Riihilahti.   Aki Riihilahti, mikä jalkapallossa vetoaa? ”Jokainen pystyy osallistumaan lajiin ja löytämään siitä päivittäin uusia mahdollisuuksia joko aktiivipelaajana, harrastajana tai kannattajana. Lajilla on 200 miljoonaa harrastajaa.” Tansanian ja Norsunluurannikon maajoukkueet kohtasivat taannoin täydellä stadionilla Tansaniassa. Yleisö ei hurrannut omilleen […]

Jatka lukemista
11.06.2014

Yhdessä ja omillaan

Monet afrikkalaiset maat ovat valtioita vain kansainvälisissä sopimuksissa. Yhteinen kansallistunne voi syntyä joko ajan kanssa tai pakolla.   Joulukuussa 1990 Ruandan hutujen nuorisojärjestö Interahamwe julkaisi Kangura-lehdessä hutujen kymmenen käskyä. Niistä kahdeksas kielsi hutuja tuntemasta sääliä tutseja kohtaan. Huhtikuussa 1994 alkoi verilöyly, jossa surmansa sai yli 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Tappamiseen syyllistyivät Interahamwen jäsenten […]

Jatka lukemista
07.03.2014

Kehitys tuli kylään

Namibian ja Angolan rajamailla asuvat himbat antavat periksi nykyajalle. Lapset käyvät koulua ja juovat kaivovettä. Ihan kaikesta he eivät kuitenkaan luovu.   Himbat asuttavat Namibian ja Angolan välistä rajaseutua. Aivan viime vuosiin asti paimentolaisheimo on elänyt eristyksissä ja tukeutunut tiiviisti omiin perinteisiinsä. Nyt he ovat antaneet nykyajalle hieman periksi, ja lapset käyvät kouluja ja juovat […]

Jatka lukemista
07.03.2014

Senegal: Rytmi veressä

Länsi-Afrikan Senegalissa musiikki on rytmiä, joka siirtyy perintönä vanhemmalta lapselle.   Almujen anoja helisyttämässä kippoaan. Taksiparvi tööttäilemässä ruuhkassa. Moskeijan rukouskutsujen kilpalaulanta, torimyyjien kähisevät kovaääniset, reppuaan rummuttava koulupoika. Pääkaupunki Dakarin kaduilla soi aamusta iltaan konsertti ilman soittimia. Se syntyy elämän äänistä ja kaupungin sykkeestä. Perustana on rytmi, aivan kuin perinteisessä senegalilaisessa musiikissa. Nyt perinnettä jatkaa mbalax. […]

Jatka lukemista
07.03.2014

Protestilaulu horjuttaa valtaa

Musiikillisen protestin historia Afrikassa on pitkä. Nykyisin se ottaa hip hopin muotokielen, kirjoittaa Karri Miettinen alias rap-artisti Paleface.   Protestilaululla on mullistettu yhteiskuntia. We Shall Overcome säesti Yhdysvaltain kansalaisoikeustaistelua. Nkosi Sikeleli Afrika (Jumala siunatkoon Afrikkaa) symboloi apartheidin vastaista taistelua ja nousi Etelä-Afrikan uudeksi kansallislauluksi. Kaikilla kansanliikkeillä, kuten työväen- ja rauhanliikkeellä, on ollut protestilaulunsa. Niiden avulla […]

Jatka lukemista