28.05.2018

Afrikka uskaltaa haastaa Euroopan

Afrikkalaiset ovat löytämässä itsevarmuuttaan. He vaativat eurooppalaisilta tasavertaisuutta mantereiden väliseen yhteistyöhön. Poissaolevaa miestä ei hyväkään parturi voi parturoida, toteaa puhujapöntöstään Henrietta Mensa-Bonsu, Ghanan yliopiston kansainvälisten suhteiden ja diplomatian keskuksen johtaja. Yleisössä istuvat afrikkalaiset tutkijat nyökyttelevät. Juhlavaan länsiafrikkalaiseen printtikuosileninkiin pukeutunut Mensa-Bonsu kuvailee, kuinka Eurooppa on yrittänyt kehittää Afrikkaa ilman afrikkalaisia. Nyt suuntaa on aika muuttaa. Olen Ghanan […]

Jatka lukemista
14.12.2017

Somalia on rakennettava suomalaisille arvoille

Ulkosomalialaiset näyttävät mallia, miten demokratia ja tasa-arvo toimivat käytännössä. Olin viisivuotias, kun perheeni pakeni Somalian sisällissotaa Suomeen vuonna 1992. Nyt meitä somaleita on Suomessa yli 20 000 ja muissa maissa Somalian ulkopuolella yli kaksi miljoonaa. Vaikka elämme diasporassa, emme ole unohtaneet alkuperäistä kotimaatamme. Monet meistä antavat suuren osan rahoistaan Somalian jälleenrakentamiseen. Lisäksi monet insinöörit ja […]

Jatka lukemista
14.12.2017

Hyötyvätkö pojat sukupuolten tasa-arvosta?

”On hyvä, että Suomi on keskittynyt kehitysyhteistyössään painopisteisiin, joissa sillä on osaamista ja vaikuttavuutta”, kiitti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD Suomen kehitysyhteistyötä joulukuussa. Tasa-arvon mallimaa Suomi onkin keskittynyt yhä enemmän parantamaan tyttöjen ja naisten asemaa kehitysmaissa. Painotus näkyy vahvasti Kehitys-Utvecklingin joulukuun numerossa. Kun puhutaan tyttöjen aseman parantamisesta, nousee esiin huoli pojista. Onko pojat unohdettu? Miksi […]

Jatka lukemista
25.05.2017

Keski-Afrikan tasavalta: Pitkä matka rauhaan

Muslimien ja kristittyjen aseryhmät ottivat yhteen väkivaltaisesti Keski-Afrikan tasavallassa vuonna 2013. Seuraavana vuonna Catherine Samba-Panza valittiin maan väliaikaiseksi presidentiksi. Hänen tehtävänsä oli houkutella konfliktin osapuolet neuvottelupöytään sopimaan rauhasta. CATHERINE SAMBA-PANZA, toimit kotimaasi ensimmäisenä naispresidenttinä vuosina 2014–2016. Miten naiseus vaikutti rauhanneuvotteluihin? ”Naiset halusivat minut valtaan. He olivat kyllästyneet väkivaltaisiin miehiin ja halusivat muutosta. En alun perin halunnut […]

Jatka lukemista
25.05.2017

”Keniassa oivalsin, mitä eriarvoisuus on”

Salla Eilola oppi apulaisasiantuntijana, kuinka tärkeää on tuntea olevansa arvostettu. ”Olin aivan innoissani, kun pääsin nuoremmaksi tutkijaksi peltometsäviljelyn tutkimuskeskukseen ICRAFiin Keniaan. Saisin työskennellä kansainvälisten tutkijoiden kanssa ja verkostoituisin. Voisin saada työpaikan tutkimuskeskuksesta ja jäädä kansainväliselle uralle. Toisin kävi. Keniassa koin, mitä eriarvoisuus on. Tutkin paikallisten luonnonvarojen hallintaa. Työskentelin yksin ja sain päättää pitkälti itse, mitä […]

Jatka lukemista
16.03.2017

Myös tytöt sotivat Liberiassa

Liberian sisällissodissa taisteli lukuisia tyttöjä. Myöhemmin heidät unohdettiin. Miksi? Lisa oli yhdeksänvuotias, kun hänet kaapattiin kotipihastaan hallituksen joukkoihin Liberian ensimmäisessä sisällissodassa. Sota käytiin vuosina 1989–1997. Lisa päätyi taistelu- ja tukitehtäviin. Kahden sotavuoden jälkeen Lisan joukko hajaantui, eikä hän tiennyt, mihin ryhtyä. Kahden sotavuoden jälkeen Lisan joukko hajaantui, eikä hän tiennyt, mihin ryhtyä. Hän oli kadottanut […]

Jatka lukemista
16.03.2017

Tasa-arvon seuraavat sata vuotta

Kun valtioiden johtajat kokoontuvat, yhteiskuvien naiset voi laskea yhden käden sormilla.  Naisjohtajien määrä lisääntyi viime vuonna yhdellä, kun rauhannobelisti Aung San Suu Kyi astui valtaan Myanmarissa. Vaikka hän ei voi perustuslain mukaan toimia presidenttinä, Suu Kyi on maansa tosiasiallinen johtaja. Nainen valtionpäämiehenä ei väistämättä tarkoita tasa-arvoloikkaa muussa politiikassa. Nainen valtionpäämiehenä ei väistämättä tarkoita tasa-arvoloikkaa muussa […]

Jatka lukemista
14.12.2016

Ruanda: Naiset taistelevat maistaan

Kansanmurhan lesket ja uhrien tyttäret joutuvat yhä kamppailemaan, jotta saavat oikeuden viljellä maitaan. Maakiistoja ratkaistaan ja sovitellaan yhteisöissä suomalaisten tuella. Ruandalainen maanviljelijä Godiberta Mugandahiro, 54, silittää banaanipuun runkoa ylpeänä. ”Elätän banaaneilla neljätoista perheenjäsentäni: lapseni, lastenlapseni ja kansanmurhassa kuolleiden sukulaisten lapset. Kaikki käyvät koulua. Aika hyvin yhdeltä naiselta, eikö?” Banaanipellot ovat kuuluneet Mugandahiron miehen suvulle vuosikymmeniä. […]

Jatka lukemista