Puheenvuorot
Keskiluokan kapina kytee Latinalaisessa Amerikassa
Ainoa keino toipua koronapandemiasta ja välttää vuodentakaiset levottomuudet on kuunnella kansalaisten toiveita ja vaateita, kirjoittavat Ricardo Raineri ja Philippe Benoit.
Yritysten selviytyminen kriisistä on kehittyvissä maissa erityisen tärkeää
Köyhissä maissa ei usein ole toimivaa sosiaaliturvajärjestelmää, ja lisäksi yksityisen sektorin osuus työpaikoista on suuri. Yritysten pitäminen pinnalla koronakriisin yli on kehittyvissä maissa erityisen tärkeää, kirjoittaa Finnfundin ekonomisti Minna Kuusisto.
Kuinka pandemiasukupolvi pelastetaan?
Koronavirus on aiheuttanut koulutuksen kriisin, josta kärsivät eniten vähävaraiset lapset. Tämän paikkaamiseksi tarvitaan velkahelpotuksia, koulutusinvestointeja ja tulonsiirto-ohjelmia, kirjoittavat Etiopian pääministeri Abiy Ahmed ja Iso-Britannian entinen pääministeri Gordon Brown.
Viruksen jälkeen kohti vihreämpää taloutta
Sen sijaan, että vain reagoisimme koronakriisin kaltaisiin hätätiloihin, meidän tulee rakentaa talousjärjestelmiä, joissa uhkia on nykyistä vähemmän, kirjoittavat Sandrine Dixson-Declève, Hunter Lovins, Hans Joachim Schellnhuber ja Kate Raworth.
Brasilian koronamyrsky johtuu poliittisesta ja taloudellisesta kriisistä, köyhyydestä sekä yhteisen strategian puutteesta
Brasilia on noussut koronapandemian keskipisteeksi. Taustalla vaikuttavat yhtä aikaa monet pitkäaikaiset ongelmat, Seppo Suomela kirjoittaa.
Koronakriisi osoittaa, että sosiaaliturva maksaa itsensä takaisin
Hallitusten on edettävä nopeasti kohti kattavaa sosiaaliturvaa. Vain siten voimme selvitä koronaviruspandemiasta ja tulevista kriiseistä, kirjoittaa ILOn sosiaaliturvaosaston johtaja Shahra Razavi.
Rokote ei yksin riitä ehkäisemään tulevaisuuden ebolaepidemoita
Verenvuotokuumeen torjunta vaatii valistusta, toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää ja turvallista elinympäristöä, kirjoittaa Ifeanyi M. Nsofor.
Ilmastoteot ovat tasa-arvotekoja
Naiset ovat ilmastonmuutoksen suurimpia häviäjiä. Siksi ilmastotyötä on tehtävä tasa-arvon näkökulmasta, kirjoittavat Alison Holder ja Sivananthi Thanenthiran.
Kuva afrikkalaisesta muuttoliikkeestä on vääristynyt
Afrikkalaisten osuus maailmanlaajuisesta siirtolaisuudesta on vain 14 prosenttia ja suurin osa heistä jää Afrikan rajojen sisäpuolelle. Silti monella on harhakäsitys Afrikasta Eurooppaan suuntautuvasta joukkopaosta, kirjoittavat Folashadé Soulé ja Camilla Toulmin.