Kehitysyhteistyörahoituksen maailmanlaajuisen kasvun taustalla ovat humanitaarisen avun tarpeen kasvu sekä pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuneet kulut.
Kehitysyhteistyörahoitus nousi vuonna 2022 ennätyksellisen korkeaksi 204 miljardiin Yhdysvaltain dollariin (187 miljardiin euroon), ilmoittaa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n kehitysapukomitea DAC.
OECD:hen kuuluvien 30 maan rahoituksen määrä kasvoi 13,6 prosentilla vuoteen 2021 verrattuna. Muutos johtui ennen kaikkea humanitaarisen avun tarpeen kasvusta ja pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuneista kuluista.
OECD:hen kuuluvien 30 maan rahoituksen määrä kasvoi 13,6 prosentilla vuoteen 2021 verrattuna. Muutos johtui ennen kaikkea humanitaarisen avun tarpeen kasvusta ja pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuneista kuluista.
Kehitysyhteistyörahoitus on nyt kivunnut uuteen ennätykseen neljänä peräkkäisenä vuonna. Reipas nousu alkoi vuodesta 2020, kun koronapandemia alkoi kurittaa maailman talouskasvua ja terveydenhuoltojärjestelmiä. Viime vuonna pandemiaan liittyvä rahoitus väheni 45 prosentilla edellisvuoteen verrattuna, kun pandemia alkoi talttua ja sen hoitoon osoitettiin enää 11,2 miljardia dollaria.
Keskiarvo kohosi 0,36 prosenttiin
Vain viiden OECD:n kehitysapukomiteaan kuuluvan maan, Tanskan, Saksan, Luxemburgin, Norjan ja Ruotsin, antama rahoitus ylsi YK:ssa asetettuun tavoitteeseen eli 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuteen. Tämän lisäksi tavoitteeseen pääsivät myös komiteaan kuulumattomat Turkki ja Saudi-Arabia. Komiteaan kuuluvien maiden antaman avun bruttokansantulo-osuuden keskivarvo kohosi 0,36 prosenttiin edellisen vuoden 0,33 prosentista. Suomessa osuus ylsi reilusti yli keskiarvon 0,58 prosenttiin.
Suurimpia dollarimääräisiä avunantajia olivat Yhdysvallat (55,3 miljardia dollaria), Saksa (35,0 miljardia dollaria) ja Japani (17,5 miljardia dollaria). G7-maiden osuus kaikesta avusta oli 75 prosenttia, ja DACiin kuuluvien EU-maiden 45 prosenttia.
DACiin kuuluvista EU-maista eniten rahoitustaan lisäsivät Puola, Tšekki, Irlanti ja Liettua. Ainoastaan kahden maan, Kreikan ja Unkarin, apu supistui edellisestä vuodesta.
Suomen myöntämät varat kohosivat 18,7 prosentilla. Syynä nousuun olivat ennen kaikkea pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuneet kulut, jotka laskettiin osaksi kehitysyhteistyötä. Ilman niitä Suomen virallinen apu olisi vähentynyt vuonna 2022, kerrotaan OECD:n tiedotteessa.
DACin säännöt sallivat pakolaiskulujen laskemisen osaksi kehitysyhteistyötä ensimmäisen vuoden osalta.
Oxfam: Liian vähän tukea kaikkein köyhimmille maille
Ennätyksellisen korkeasta rahoitustasosta huolimatta jotkut kansainvälisen toimijat ovat esittäneet kritiikkiä viime vuonna toteutettua kehitysyhteistyötä kohtaan.
Esimerkiksi brittiläisen Oxfam-avustusjärjestön mukaan rahaa kulutettiin liikaa avunantajien omassa kotimaassa. Yli 14 prosenttia rahoituksesta kohdentui kansalliseen toimintaan, kuten pakolaisten vastaanottamiseen.
Oxfam muistuttaa, että avunantajat ovat sitoutuneet suuntaamaan vähintään 0,15 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavan summan vähiten kehittyneille maille. Viime vuonna köyhimpien maiden vastaanottama rahamäärä jäi alle 0,1 prosenttiin avunantajien bruttokansantulosta.
Lue lisää: Kehitysyhteistyö jatkuu kriisien ja konfliktienkin keskellä
Lue lisää: Afrikan nälkäkriisi jäi Venäjän hyökkäyssodan varjoon
