Aasian maiden yhteenlaskettu osuus maailmankaupasta on jo enemmän kuin muun maailman osuus yhteensä, sanoo konsulttiyhtiö McKinsey uudessa raportissaan.
Konsulttiyhtiö McKinsey kertoo viime syksynä julkaistussa raportissaan, että maailman taloudellinen painopiste on siirtynyt Aasiaan.
McKinseyn mukaan Aasia edustaa jo monella tapaa maailman ”enemmistöä”. Aasian maiden osuus maailmankaupasta on ylittänyt jo 50 prosentin rajan, ja mantereen keskiluokkaisilla kotitalouksilla on enemmän ostovoimaa kuin muun maailman vastaavalla tuloluokalla.
Talouden elinvoimaisuutta alleviivaa se, että reilusti yli puolet maailman patenteista myönnetään aasialaisille yksityishenkilöille ja yrityksille.
Nousevilla mailla on painoa
Raportissa muistutetaan Aasian maiden suurista eroista. Esimerkiksi Singaporen henkeä kohden laskettu bruttokansantuote on 60 kertaa korkeampi kuin Nepalin.
Raportti jakaa Aasian maat viiteen ryhmään: Kiinaan, Intiaan, edistyneisiin maihin, nouseviin maihin ja rajaseutumaihin.
Edistyneisiin maihin kuuluvat korkean elintason valtiot Australia, Etelä-Korea, Japani, Uusi-Seelanti ja Singapore. Nouseviin maihin lasketaan nopeaa talouskasvua tavoittelevat Kaakkois-Aasian valtiot, kuten Filippiinit, Indonesia, Kambodža, Malesia, Thaimaa ja Vietnam. Rajaseutumaihin lukeutuvat puolestaan esimerkiksi Bangladesh, Kazakstan, Pakistan ja Sri Lanka.
Etenkin nousevat maat ovat muuttamassa alueen taloudellista dynamiikkaa. Nousevien maiden, Kiinan ja Yhdysvaltojen välille on muodostunut uudenlainen kauppasuhteiden kolmio, jossa tavaroita ja palveluita virtaa joka suuntaan.
Uusi tilanne on vähentänyt yhdysvaltalaisten yritysten tuontia Kiinasta ja lisännyt hankintoja nousevista maista, rajaseutumaista ja Intiasta.
Kaupunkiväestön ikärakenne vaikuttaa
McKinseyn mukaan Aasian vahvuus on teollisessa tuotannossa. Esimerkiksi 29 prosenttia kiinalaisista ja 21 prosenttia vietnamilaisista työskentelee teollisuudessa, kun koko maailman keskiarvo on 14 prosenttia.
Teollisuuden nousu on onnistunut, koska alueen maissa – etenkin Kiinassa – on ollut riittävästi kaupunkien tehtaisiin hakeutuvaa maaseudun väestöä.
Kiinan maaseudulta ei enää virtaa suuria ihmismassoja kaupunkeihin, mutta esimerkiksi Intiassa siirtymä on vielä kesken. Vuonna 2022 Intian maaseudulla työskenteli 46 prosenttia maan työvoimasta, ja osuuden uskotaan supistuvan 29 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä toisi vielä ylimääräiset 233 miljoonaa työntekijää maatalouden ulkopuolisille aloille.
Työikäisen kaupunkiväestön lisäksi alueen talouteen vaikuttaa väestön ikärakenne. Kiinan ja edistyneiden maiden väestöt vanhenevat ja työikäisten osuus pienenee. Nousevissa maissa ja Intiassa väestöt sen sijaan kasvavat, mikä tukee alueen huoltosuhdetta.
Kiinan tuottavuusloikkaa on vaikea toistaa
Raportissa painotetaan tuottavuuden merkitystä köyhyyden vähentämisessä. Nousevissa maissa ja Intiassa toivotaan samanlaista tuottavuusloikkaa, jonka Kiina on ottanut.
Se voi olla vaikeaa, sillä päästäkseen Kiinan tuottavuustasolle maatalouden ulkopuolisilla aloilla, nousevien maiden pitäisi kolminkertaistaa tuottavuutensa vuoteen 2050 mennessä.
Nykyennusteiden mukaan tuottavuus on kasvamassa hyvällä vauhdilla, mutta jäämässä ”vain” kaksinkertaiseksi vuosisadan puoliväliin mennessä.
