Kehitysyhteistyö palaa perusasioihin
Äärimmäinen köyhyys, lapsityö, konfliktit ja pakolaisuus lisääntyvät. Miten kehitysyhteistyö vastaa covid-19-pandemian jälkeiseen aikaan?
Äärimmäinen köyhyys, lapsityö, konfliktit ja pakolaisuus lisääntyvät. Miten kehitysyhteistyö vastaa covid-19-pandemian jälkeiseen aikaan?
Monet köyhät maat saavat odottaa koronarokotetta vielä pitkään.
Pneumokokkibakteerin aiheuttamia tartuntatauteja vastaan on rokote, jonka kattavuus on viime vuosina parantunut muttei riittävästi.
Lähes joka viides nepalilainen tienaa ulkomailla ja kotiuttaa palkkansa perheelleen. Ansioilla on luotu työpaikkoja ja kitketty köyhyyttä.
Kehitysyhteistyön määrärahoja tulisi ohjata ilmastokriisin torjumiseen. Työssä kannattaisi hyödyntää kalliin läntisen tekniikan sijaan nykyistä edullisempia ratkaisuja, kirjoittaa Risto Isomäki.
Ohjaaja ratkaisee, mitä dokumenttielokuvissa näytetään ja millaisia mielikuvia synnytetään. Eurooppalaiset haluavat köyhyyttä, afrikkalaiset laadukkaita tarinoita.
Uutta presidenttiä luonnehditaan rauhalliseksi ja diplomaattiseksi. Vaikka sama puolue jatkaa vallassa, on presidentin luonteella merkitystä.
Naiset harjoittelevat säännöllisesti nyrkkeilykerho Rhinon salilla Katangan slummissa Ugandan pääkaupungissa Kampalassa. Treeni opettaa kurinalaisuutta ja itsepuolustustaitoja, jotka auttavat selviytymään vaativassa arjessa. Osa naisista on myös menestynyt kansainvälisissä arvokisoissa.
Vähitellen nuoret kuitenkin jo oppivat unelmoimaan siitä, miksi he isoina haluavat, ja uskaltavat kertoa sen vanhemmilleen.
Vammaisten ihmisten oikeudet toteutuvat huonosti köyhissä maissa. COWASH-ohjelmassa vammaiset ihmiset ovat osallistuneet vesi- ja sanitaatiohuollon suunnitteluun, toteutukseen ja kunnossapitoon.
Koronaviruspandemia on sulkenut kaupunkeja ja jättänyt vanhemmat yksin huolehtimaan omasta ja lastensa hyvinvoinnista. Monilla henkinen kestävyys on koetuksella, ja he kaipaavat apua, kirjoittavat Ifeanyi Nsofor ja Shubha Nagesh.