Vieläkö valkoiset pelastajat ja afrikkalaisraukat vetoavat suomalaisiin lahjoittajiin?
Tutkija toivoo, että kehitysjärjestöt välttävät varainhankinnassaan stereotyyppistä kurjuuskuvastoa. Järjestöjen mukaan näin on pitkälti jo tehty.
Lakimiehet ja YK-raportoijat: Koronaviruksen varjolla ei saa syrjiä vähemmistöjä tai unohtaa ihmisoikeuksia
Pandemiat ovat hyvä maaperä valtioille käyttää valtaansa myös väärin. Näin kirjoittavat lakimiehet Doug Rutzen ja Nikhil Dutta New Yorkin yliopiston oikeustieteellisessä Just Security -julkaisussa.
Koronakriisi osoittaa, että sosiaaliturva maksaa itsensä takaisin
Hallitusten on edettävä nopeasti kohti kattavaa sosiaaliturvaa. Vain siten voimme selvitä koronaviruspandemiasta ja tulevista kriiseistä, kirjoittaa ILOn sosiaaliturvaosaston johtaja Shahra Razavi.
Kansainväliset kehitystoimijat ovat vastanneet koronaan nopeasti
Kehitysyhteistyön monenkeskiset toimijat, kehityspankit ja YK-järjestöt, ovat nopeasti ohjanneet tukea koronapandemian vaikutusten lievittämiseen kehitysmaissa ja kehittyvissä talouksissa. Suomi on mukana tässä työssä.
Rokote ei yksin riitä ehkäisemään tulevaisuuden ebolaepidemoita
Verenvuotokuumeen torjunta vaatii valistusta, toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää ja turvallista elinympäristöä, kirjoittaa Ifeanyi M. Nsofor.
Levottomat jalat ovat vieneet suomalaislääkärin eri puolille maailmaa
Infektiolääkäri Terhi Heinäsmäki on lähtenyt aina, kun suinkin on pystynyt.
Poistuuko köyhyys kokeellisella tutkimuksella?
Vuoden 2019 talousnobel myönnettiin kolmelle kokeellisen köyhyystutkimuksen uranuurtajalle. Kriitikoiden mukaan heidän lääketieteestä kopioimansa lähestymistapa ei kuitenkaan vähennä köyhyyttä.
Etiopia kierrättää muovipulloja
Keskivertoetiopialainen kuluttaa vuodessa kolmisen kiloa muovia, josta osa on kertakäyttöisiä juomapulloja. Sadan miljoonan ihmisen maassa se tarkoittaa valtavasti muovijätettä, jota on alettu nyt kerätä ja käsitellä uusiomuovin raaka-aineeksi.
Sukupuolten tasa-arvo edistyy
Pekingin toimintaohjelman ja YK:n turvaneuvoston 1325-päätöslauselman laatimisesta on kulunut tasavuosia. Ne avartavat yhä tyttöjen ja naisten toiveita, mahdollisuuksia ja valintoja, kirjoittaa Elina Nikulainen.
Miksi Latinalainen Amerikka kuohuu?
Viime syksynä protestien aalto pyyhkäisi yli Latinalaisen Amerikan. Valinta demokratian tai tasa-arvoisemman talouden välillä ei enää kelvannut, vaan mielenosoittajat vaativat molempia, kirjoittavat Anna Heikkinen ja Eija Ranta.
Kehityksen tulosvisa
Miten maailmalla menee? Tunnetko Suomen kehityspolitiikan ja maailman tilan kuin taskusi? Mitä Suomen tuella on saatu aikaan?
Pelaa tästä