YK:n ylläpitämä Inhimillisen kehityksen indeksi on ennätyksellisessä alamäessä. Maailma on siirtynyt viisi vuotta ajassa taaksepäin.
YK:n kehitysohjelman UNDP:n vuosittain julkistama Inhimillisen kehityksen raportti on mitannut ihmiskunnan tilaa jo 32 vuoden ajan. Raportin päämittari, inhimillisen kehityksen indeksi HDI (human development index), on nyt ensimmäistä kertaa koko mittaushistoriansa aikana laskusuunnassa jo toista vuotta peräkkäin.
Vuoden 2021 inhimillisen kehityksen taso, jota arvioidaan bruttokansantulon, koulutustason ja elinajanodotteen mukaan, on pudonnut vuoden 2016 tasolle. Laskua on tapahtunut peräti 90 prosentissa maailman maista. Eniten alamäkeen on menty Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
Venäjän keväällä 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa tulee todennäköisesti laskemaan HDI:tä entuudestaan.
Raportin laatijoiden mukaan HDI:n putoaminen ei johdu ainoastaan koronapandemiasta. Etenkin ilmastokatastrofit ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä poliittinen ja sosiaalinen kahtiajakautuminen ovat luoneet uudenlaisen epävarmuuden vyyhdin kehityksen ylle.
Myös Venäjän keväällä 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa tulee todennäköisesti laskemaan HDI:tä entuudestaan. Sen vaikutusta ei ole huomioitu vuoden 2021 luvuissa.
Mosambik on nostanut indeksiään eniten
Inhimillisen kehityksen indeksin kärjessä ovat tavanomaiset vanhat teollisuusmaat, kuten Sveitsi, Norja, Islanti ja Australia. Suomi on sijalla 11 – yhden pykälän korkeammalla kuin vuosi sitten. Perää pitävät jälleen kerran hauraat valtiot Etelä-Sudan, Tšad, Niger, Keski-Afrikan tasavalta ja Burundi.
Vaikka indeksin keskiarvo on kahden viime vuoden aikana laskenut, pitkän aikavälin tarkastelu osoittaa, että myös suurta kehitystä on tapahtunut.
Vuosina 1990–2021 suuren kehitysloikan teki tunnetusti Kiina, joka kykeni nostamaan satoja miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä. Raportin mukaan Kiinan HDI-luku nousi 1,50 prosentin vuosivauhdilla. Kiina oli vielä vuonna 1990 nykyisen Etiopian tasolla, mutta viime vuonna se ylsi jo Ukrainan (sotaa edeltävälle) tasolle.
Kiinan HDI:n kasvuprosentti ei kuitenkaan ole ollut kaikkein korkein. Aasiassa Kiinaakin ripeämmin kehittyivät Myanmar, Afganistan ja Bangladesh.
Guinea, Malawi, Mali, Mosambik, Niger, Ruanda ja Uganda pystyivät nostamaan indeksilukuaan nopeammin kuin Kiina.
Myös Afrikassa nähtiin merkittävää kehitystä. Guinea, Malawi, Mali, Mosambik, Niger, Ruanda ja Uganda pystyivät nostamaan indeksilukuaan nopeammin kuin Kiina. Näistä Mosambik ja Niger ylsivät jopa yli kahden prosentin vuosittaiseen kasvuun.
Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaassa Mosambikissa HDI-luku nousi reippainta vauhtia koko maailmassa, eli 2,05 prosentin vuosivauhtia. Mosambik oli maailman köyhin maa vielä vuonna 1992, kun sen pitkä ja verinen sisällissota päättyi. Rauhansopimuksen jälkeen maassa alkoi korkean talouskasvun aika ja kehityskuilua alettiin kuroa umpeen. Viime vuonna Mosambik oli maailman seitsemänneksi heikoin maa inhimillisen kehityksen indeksissä.
Mosambik on hyvä esimerkki listan loppupään maasta, jonka lähtöasetelma mittauksen alkaessa vuonna 1990 oli erittäin heikko. Suuretkaan edistysloikat eivät ole toistaiseksi riittäneet nostamaan tällaisia maita pois kaikkein heikoimmasta ryhmästä. Toisaalta listan loppupäähän on myös jumittunut hauraita valtioita, joilla on pitkäkestoisia konflikteja.
Ennätyksellinen epävarmuuden aika
Vuoteen 2021 keskittyvä raportti nostaa esiin poikkeuksellisen epävarmuuden ajan, jota maapallolla parhaillaan eletään.
Raportissa lainataan tuoretta tutkimusta, jossa analysoidaan 14:ää miljoonaa englannin-, espanjan- ja saksankielistä kirjaa 125 vuoden ajalta. Tutkimuksen mukaan kirjailijoiden käsitys maailmasta on muuttunut huomattavan kielteiseksi vuodesta 2000 lähtien, ja kielteisyys on noussut ennätyksellisen korkealle koronapandemian aikana. Masennusta, ahdistusta ja vastaavia tunteita ei ole tuotu samassa määrin esiin edes vuoden 1929 maailmanlaajuisen laman tai maailmansotien aikana.
Toisaalta raportin laatijat haluavat muistuttaa, että ihmiskunnalla on käytössään uudenlaisia työkaluja, joilla se voi vastata epävarmuutta nostattaviin haasteisiin. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan tehdä entistä tarkempia ilmastomallinnuksia, parantaa yksilöllistettyä oppimista ja kehittää uudenlaisia lääkkeitä.
