Lyydia Mäkinen ymmärsi Itä-Afrikassa, kuinka merkityksellistä on kouluttaa pakolaisia. Koulutus luo turvaa uuteen alkuun.
”Mummoni evakkous. Kansainvälisyys ja työ, jossa opin jatkuvasti uutta. Siinä tärkeimpiä syitä, miksi kiinnostuin pakolaisten suojelusta ja heidän oikeuksiensa turvaamisesta.
Hain ja pääsin YK:n pakolaisjärjestöön UNHCR:ään apulaisasiantuntijaksi.
Aloitin Keniassa, jossa keskityin koulutukseen Itä-Afrikassa. Olin järjestämässä pakolaisten stipendiohjelmia ulkomaisiin korkeakouluihin, lapsilähtöisten opetusmenetelmien koulutusta ja pakolaisleirien etäopetusta, johon siirryttiin koronaviruspandemian aikana.
Pakolaiset ja paluumuuttajat tarvitsevat tukea, sillä moni on kokenut väkivaltaa tai menettänyt perheenjäseniään, kotinsa tai elinkeinonsa.
Keniasta jatkoin Somalian maatoimistoon. Koulutin kumppanijärjestöjä lastensuojelusta, ihmisoikeuksista ja niiden turvaamisesta pakolaistyössä. Pakolaiset ja paluumuuttajat tarvitsevat tukea, sillä moni on kokenut väkivaltaa tai menettänyt perheenjäseniään, kotinsa tai elinkeinonsa. Myös pitkään jatkunut konflikti, tuhoutunut infrastruktuuri ja ympäristöongelmat, kuten kuivuus ja tulvat, koettelevat aluetta.
Somaliasta siirryin avustusjärjestö Oxfam Internationalin Moldovan toimistoon, jossa olin järjestämässä apua Ukrainan pakolaisille. Sen jälkeen muutin Ruotsiin, jossa työskentelin oikeudellisena asiantuntijana UNHCR:n Pohjoismaiden toimistossa.
Humanitaarisessa työssä pestit ovat usein lyhyitä. Koulutus ja suojelutyö nivoutuvat toisiinsa, ja se suojelutyö, jota olen tehnyt, muistuttaa Suomen sosiaalityötä.
PAKOLAISTEN oikeuksia on suojeltava, ja siinä koulutus on merkittävässä asemassa. Se on suurin oppini viime vuosilta. Koulutuksen avulla pakolainen, joka on turvaton ja erittäin haavoittuvassa asemassa, voi ottaa johtoaseman omassa elämässään.
Esimerkiksi: Koulutus vähentää köyhyyttä ja epätasa-arvoa. Se lisää psykososiaalista ja fyysistä turvaa kriisien keskellä. Koulutettu työllistyy uudessa maassa helpommin. Koulutuksesta hyötyy myös pakolaisten vastaanottajamaa, joka saa osaavaa ulkomaista työvoimaa.
Ja niin edelleen. Koulutus hyödyttää, ja laajasti.
Pakolaisia on maailmassa jo 110 miljoonaa, ja heidän määränsä vain kasvaa. Toivon vastaanottajamailta joustavuutta. Olisiko syytä hyväksyä eri maiden tutkinnot jouhevammin, jotta tulija pääsisi nopeammin töihin? Ja voisiko joissain töissä pärjätä vain englannilla?
Avarakatseisuus kannattaa. Pakolaisilla voi olla myös toisenlaisia elämän kartuttamia taitoja, kuten luovaa ongelmanratkaisukykyä, joista voi olla apua työelämässä.”
Lue lisää: Oscar Boije ohjaa koulupudokkaita takaisin opintojen pariin
Lue lisää: Farhasaad Shahid ymmärsi Jordaniassa, että nuoria on kuunneltava
