Afrikan kansalliskongressi ANC menetti yksinkertaisen enemmistönsä parlamentissa ja päätti ryhtyä yhteistyöhön suurimman oppositiopuolueen kanssa.
Etelä-Afrikan suurin puolue, Afrikan kansalliskongressi ANC, menetti yksinkertaisen enemmistönsä maan parlamentissa toukokuun lopulla pidetyissä vaaleissa.
Ennen vaaleja eteläafrikkalaisen SAIIA-tutkimuskeskuksen tutkija Steven Gruzd piti tulevia hallitusneuvotteluita vaikeina, jos ANC ei saa enemmistöä. Koalitiohallituksen esteeksi nähtiin puolueiden ja niitä johtavien poliitikkojen riitaisat välit.
Kaikkien yllätykseksi ANC ilmoitti 14. kesäkuuta muodostavansa hallituksen pahimman kilpailijansa, suurimman oppositiopuolueen eli Demokraattisen liittouman DA:n kanssa.
Koalition muodostaminen yhdessä DA:n kanssa vie keskustavasemmistoon kuuluvan ANC:n täysin tuntemattomille poluille, sillä se on ollut yksin vallassa jo 30 vuotta.
Presidentti Cyril Ramaphosan johtama ANC keräsi vaaleissa 40,2 prosenttia äänistä, kun DA taas sai 21,8 prosentin kannatuksen.
DA sijoittuu keskustaoikeistoon, ja suurin osa sen kannattajista on perinteisesti kuulunut maan valkoiseen väestöön. Vaikka kannattajakunta on viime vuosina monipuolistunut, DA:ta pidetään yhä ”valkoisten puolueena”, arvioi Tiina Salola The Ulkopolitist -verkkolehdessä.
Koalition muodostaminen yhdessä DA:n kanssa vie keskustavasemmistoon kuuluvan ANC:n täysin tuntemattomille poluille, sillä se on ollut yksin vallassa jo 30 vuotta. Puolueella on ollut merkittävä rooli maan rotuerottelupolitiikan päättämisessä. Myös edesmennyt ikoninen rauhannobelisti Nelson Mandela ehti toimia ANC:n johtajana vuosina 1991–1997 vietettyään sitä ennen 27 vuotta vankilassa.
Koalitiohallitukseen otetaan mukaan myös zulujen Inkatha-puolue, joka sai 3,8 prosentin kannatuksen vaaleissa.
Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan yritysmaailma pitää uutta koalitiota parempana kuin muita vaihtoehtoja. Hyvin vaaleissa menestynyt, korruptioskandaaleissa ryvettyneen entisen presidentin Jacob Zuman johtama MK-puolue oli vaatinut muun muassa presidentti Ramaphosan eroa sekä maa-alueiden, kaivosten ja pankkien kansallistamista.
Passiivisten kansalaisten osuus kasvaa
Vaaleja leimasi poikkeuksellisen alhainen äänestysprosentti, joka vajosi 59 prosenttiin edellisten vaalien 66 prosentista. Laskua on jatkunut jo kymmenen vuoden ajan.
Eteläafrikkalainen sosiologi Tessa Dooms sanoi Deutsche Welle -lehden haastattelussa, että eteläafrikkalaiset ovat selkeästi pettyneitä demokratiaan. Vaalit eivät ole tähän mennessä tuoneet muutosta äänestäjien arkeen, siksi myös halukkuus äänestää vähenee ajan myötä.
Vaalit eivät ole tähän mennessä tuoneet muutosta äänestäjien arkeen, siksi myös halukkuus äänestää vähenee ajan myötä.
Puoluekenttä on myös hyvin sirpaleinen, eikä välttämättä tarjoa äänestäjille selkeitä vaihtoehtoja. Heti DA:n taakse sijoittuneiden MK- ja EFF-puolueiden keulahahmoina on ANC:stä erotetut poliitikot.
Peruspalvelut eivät toimi
Vaikka Etelä-Afrikkaa pidetään Afrikan mantereen taloudellisena moottorina, se on myös maailman epätasa-arvoisin maa, jossa peruspalvelut toimivat hyvin vajavaisesti ja viidesosa väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.
Viime vuosina koettu jatkuva energiapula on nostanut elintarvikkeiden hintoja, mikä on puolestaan heikentänyt köyhän väestönosan asemaa entuudestaan. Muita pitkäaikaisia ongelmia ovat muun muassa poliittinen korruptio, vedensaanti, asuminen, rikollisuus, työttömyys ja postipalveluiden toimimattomuus.
”Minkäänlaista suunnitelmaa peruspalveluiden parantamiseksi ei ole olemassa”, Tessa Dooms sanoo.
Etenkin nuoret haluavat muutosta elinoloihinsa. Yli 60 prosenttia 15–24-vuotiaista kärsi työttömyydestä vuonna 2023.
Doomsin mukaan nuoret muodostavat jo väestön enemmistön. He voisivat halutessaan muuttaa poliittista kenttää paljonkin, mutta heillä ei ole riittävästi koulutusta, eikä politiikkaa ylipäätään nähdä tärkeänä.
”Nuorten mielestä politiikka on yhä vanhojen ihmisten juttu”, Dooms toteaa Deutsche Wellen haastattelussa.
Lue lisää: Värillä on yhä väliä Etelä-Afrikan arjessa
