Länsiafrikkalainen ratkaisu ihmiskauppaan: voodoo-kirous

Vanhan kehitysyhteistyömantran mukaan paikalliset ratkaisut ovat kestävämpiä kuin Euroopasta tuodut. Etelä-Nigeriassa perinteinen hallitsija Oba Ewuare II näytti maaliskuussa 2018 mallia, millaisia esimerkiksi voivat olla hyvinkin perinteiset ratkaisut yhteiskunnallisiin ongelmiin. Hän langetti voodoo-kirouksen kaikkien niiden päälle, jotka harjoittavat ihmiskauppaa hänen hallinnoimillaan alueilla.

Samalla hän purki kaikki vanhat kiroukset, joilla ihmiskauppiaat ja heitä auttaneet parantajat olivat sitoneet naiset seksiorjuuteen.

Tarkkaan ottaen ihmiskauppiaat ovat tavanneet sinetöidä sopimukset naisten kanssa rituaalilla, ja sen rikkominen pelottaa monia. Jos kauppiaalle ei maksa velkaa tai jos menee poliisille, sukulaiset saattavat kuolla tai tulla hulluiksi. Nigerian ihmiskaupan vastaisen viraston johtaja oli pyytänyt Obaa tekemään jotain.

Nigerialainen kirjailija Adaobi Tricia Nwaubani hehkuttaa The New York Timesissa, että kirous on luultavasti tehokkaampi kuin yksikään teko, mitä ihmiskaupan vastainen liike on vuosien saatossa miljoonilla dollareilla saanut aikaan.

Oba Ewuare. Kuva: Pastoruyi / Wikimedia Commons.

Oban valta parantajiin nähden on absoluuttinen. Paikalla oli noin 500 parantajaa.

***

Kirouksen voimaa epäilemättä vahvistaa se, että se aiheutti jo uhreja: kolme ihmistä kuoli Napolissa, yksi heistä nigerialainen ihmiskauppias, kertoo nigerialainen Vanguard-lehti.

Perinteinen uskonto elää ja voi hyvin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Parantajat ovat monille etenkin maaseudulla ainoa terveydenhuolto, ja kaupunkienkin koulutettu väki tapaa uskoa perinteisiin ainakin jollain tasolla. Tiedän lääkäreitä, jotka käyvät parantajan puheilla, ja olen kuskannut parantajia lääkäriin.

Time-lehden haastattelussa ihmiskaupan asiantuntija Siddharth Kara Harvardin yliopistosta sanoo, että ihmiset uskovat että heidän henkensä, sielunsa, kohtunsa ja kaikki on sidottu peruuttamattoman kirouksen uhalla, jos he eivät tee niin kuin käsketään.

Kehitysyhteistyössä puhutaan usein ”paikallisten järjestelmien” käytöstä. Yleensä sillä tarkoitetaan halinnollisia ja taloudellisia järjestelmiä. Ehkä kannattaisi kuunnella ja ottaa mukaan enemmän myös parantajia?

Perinteiset uskomukset nousevat puheisiin yleensä negatiivisessa valossa: kun puhutaan esimerkiksi vammaisuudesta tai sukuelinten silpomisesta. Mutta aivan samalla lailla kuin muissakin uskonnoissa, myös esi-isien uskossa on paljon hyvää ja hyödyllistä.

Ei Oban kirous Nigerian ihmiskauppaa lopeta. Mutta se tekee siitä paljon hankalampaa, ja auttaa sen uhreja puhumaan kokemastaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *