Äärimmäistä tai absoluuttista köyhyyttä mitataan päivässä käytettävissä olevilla tuloilla. Ensimmäinen raja oli yhden dollarin päivätulot vuonna 1990, ja nyt käytössä on 1,90 dollarin tulot. Syksyllä raja nousee 2,15 dollariin, kertoo Maailmanpankki.

Rajat ovat ostovoimakorjattuja, eli niissä verrataan maittain, mitä kussakin maassa rahalla saa. 1,90 dollarin tuloja peilattiin vuoden 2011 hintoihin.

Uutta 2,15 dollarin rajaa peilataan vuoden 2017 kuluttajahintoihin. Maailmanpankin mukaan köyhien määrä ei globaalisti mittarin päivityksestä juuri muutu, sillä nyt katsotaan tuloja eri vuoden hinnoilla.

Yksittäisissä maissa äärimmäisessä köyhyydessä voi tulla heilahteluja

Maailmanpankkia oli kehotettu pitämään raja ennallaan vuoteen 2030 saakka, koska silloin umpeutuvat nykyiset kestävän kehityksen tavoitteet, joissa tavoitellaan köyhyyden poistamista vanhalla mittarilla. Pankin mukaan mittaamistapa on nyt niin vakiintunut, että kuvainnolliset maalitolpat eivät muutu vaikka mittaria päivitetäänkin.

Yksittäisten maiden kohdalla voidaan silti nähdä suuriakin muutoksia äärimmäisen köyhyyden numeroissa.

Vuoden 2017 ostovoima-arvioissa on esimerkiksi mukana paljon enemmän tuotteita kuin 2011 arvioissa, ja joissain maissa 2017 oli ylipäätään ensimmäinen vuosi kun hintatietoja kerättiin. Niiden osalta uusi mittari on siis paljon laadukkaampi, kun aiemmissa hinnat ja ostovoima oli arvioitu karkeasti.

Myös muut köyhyysrajat nousevat

Äärimmäisen köyhyyden rajaa kutsutaan myös kansainväliseksi köyhyysrajaksi.

Sen lisäksi Maailmanpankki ylläpitää köyhyyden rajaa myös alemman keskitulon maille kuten Guatemalalle, Marokolle ja Filippiineille. Tämä raja nousee 3,20 dollarista 3,65 dollariin.

Ylemmän keskitulon maille eli Argentiinan, Kiinan ja Namibian kaltaisille maille köyhyysraja nousee 5,50 dollarista 6,85 dollariin, kun tarkastellaan 2017 hintoja.

Köyhyys kääntynyt nousuun

Köyhyystilastoissa nyt elettävät vuodet tulevat luultavimmin näkymään surullisina, riippumatta mittaustavasta. Äärimmäinen köyhyys väheni tasaisesti vuoteen 2020 saakka, kunnes korona käänsi luvut nousuun. Pitkään oli myös niin, että suurin osa köyhistä ihmisistä asui keskituloisissa maissa. Tämäkin on nyt muuttunut, ja köyhyys on paennut takaisin köyhiin maihin.

Nyt ruoan hinta nousee kohisten, ja pelätään, että tämä saa yhä useammat vajoamaan äärimmäiseen köyhyyteen.

Äärimmäisessä köyhyydessä elää nyt reilut 750 miljoonaa ihmistä eli kymmenisen prosenttia ihmiskunnasta. Tavoitteena on, että vuonna 2030 äärimmäinen köyhyys poistuisi. Nyt YK arvioi, että vuonna 2030 äärimmäisessä köyhyydessä eläisi ehkä 600 miljoonaa ihmistä, eli tavoitetta tuskin saavutetaan.

Kuva: Dominic Chavez / Maailmanpankki