On vähän tympeää puhua Afrikasta ja afrikkalaisista yksikkönä, sillä 54 valtion mantereeseen mahtuu satoja ellei tuhansia kulttuureja ja 1000–2000 kieltä.

Mutta välillä se on mahdollista, sillä mielipidemittauksia tekevä Afrobarometri (jota Suomikin tukee), mittaa säännöllisesti ihmisten mielipiteitä ja julkaisee kiinnostavia havaintoja niin maittain kuin koko mantereen tasolla.

Vuodenvaihteessa Afrobarometri vastasi sosiaalisessa mediassa usein esitettyyn pohdintaan siitä, millainen on naisten asema Afrikassa ja millaisia ihmisten näkemykset siitä, millainen sen pitäisi olla. Sitä kai voisi kutsua ”afrikkalaiseksi kulttuuriksi” tai ainakin ”afrikkalaiseksi tasa-arvokäsitykseksi”, joille ennakkoluuloiset somettajat välillä irvailevat. Tässä siis vastaus.

Kolme neljäsosaa toivoo yhtäläisiä oikeuksia

Hitaasti kasvava enemmistö, noin 75 prosenttia afrikkalaisista katsoo, että naisilla pitäisi olla samat mahdollisuudet päästä poliittisiin virkoihin kuin miehillä, ja 73 prosenttia sanoo, että naisilla pitäisi olla miesten kanssa samat oikeudet omistaa ja periä maata.

Varmasti pienemmät prosentit kuin Suomessa, mutta silti kirkas enemmistö.

Kapeampi mutta silti kohtuullisen selkeä 58 prosentin enemmistö katsoo, että naisilla tulisi olla yhtäläiset oikeudet työmarkkinoilla.

Toiveet eivät vielä toteudu

Vaikka toiveet ovat kohtuullisen valistuneita, todellisuus ei vielä ole niiden mukainen.

Yli puolet vastaajista sanoi, että naisia politiikassa kritisoidaan ja häiritään enemmän kuin miehiä (tämä taitaa olla totta kaikkialla maailmassa).

Naiset omistavat miehiä harvemmin kulkuneuvoja, radioita tai pankkitilejä, eivätkä he usein tee kodin taloudellisia päätöksiä itsenäisesti.

Naisista 51 prosenttia kouluttautuu toista astetta pidemmälle, miehistä 59 prosenttia. Tämä koulutuskuilu on kasvanut, ja nuoremmissa sukupolvissa erot korostuvat. Koulutusaste on kuitenkin noussut niin naisilla kuin miehillä – miehillä vaan naisia nopeammin.

Väkivalta on vaikein ongelma

Afrikkalaisia ja suomalaisia yhdistää se, että sukupuolittunut väkivalta nähdään tärkeimpänä naisten oikeuksiin liittyvänä ongelmana. Suomessahan on Euroopan maaksi niin poikkeuksellisen paljon lähisuhdeväkivaltaa, että Naisten linjan toiminnanjohtaja kutsui Ylelle Suomea väkivaltatyön kehitysmaaksi. (Nykyään pitäisi oikeastaan puhua kehittyvästä maasta.)

Joka kolmas suomalaisnainen on Tilastokeskuksen mukaan väkivallan uhri.

Afrikan maissa tilanne on pahempi. 38 prosenttia vastaajista sanoi, että sukupuolittunut väkivalta on heidän yhteisössään jotakuinkin tai hyvin yleistä. 63 prosenttia afrikkalaisista sanoi, että hallitusten pitäisi tehdä enemmän tasa-arvon eteen.

Naisten ja tyttöjen oikeudet on Suomen kehityspolitiikan päätavoitelue, joten tässäkin mielessä ollaan oikealla asialla. Tehdään yhteistyötä sellaisessa teemassa, joka nauttii  vahvaa kannatusta niin meillä kuin Afrikan maissakin.

Kuva luotu Midjourney-tekoälyllä.