Yhdysvaltalainen ajatushautomo Center for Global Development ennustaa, että talouskasvun ansiosta äärimmäinen köyhyys käytännössä katsoen poistuu maailmasta vuoteen 2050 mennessä.
Se on parikymmentä vuotta myöhemmin kuin YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa määritellään, mutta antaa kuitenkin aihetta optimismiin. Tulevaisuus kun ei muuten näytä liian valoisalta.
Ajatushautomon tutkijat Charles Kenny ja Zack Gehan ovat laskeneet maailmantalouden skenaarioita, joissa on otettu huomioon väestönkasvu, koulutus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Vaikka ennusteissa on paljon epävarmuutta, tutkijat sanovat, että todennäköisin tulevaisuus on maailma, jossa on enemmän resursseja reagoida pandemioiden ja ilmastoshokkien kaltaisiin haasteisiin. Todennäköistä on myös, että maailmassa elää vähemmän ihmisiä absoluuttisessa köyhyydessä kuin koskaan aiemmin historiassa.
Vanhojen rikkaiden rooli pienenee
Tulevaisuudessa perinteisten teollisuusmaiden merkitys maailmantaloudessa pienenee, CGD:n tutkijat ennustavat.
Tähän on kaksi syytä: ensinnäkin niiden (eli meidän) taloudet kasvavat henkeä kohden hitaammin kuin vähän köyhempien maiden taloudet. Toiseksi paikalleen jumahtanut tai jopa aleneva väestönkasvu hankaloittaa talouden kasvua verrattuna muuhun maailmaan.
Tutkijat ennustavat, että Yhdysvallat tulee menettämään veto-oikeutensa niin Maailmanpankissa kuin Kansainvälisessä valuuttarahastossa, kun muiden maiden taloudellinen merkitys kasvaa.
Keskiluokkainen maailma
Äärimmäistä köyhyyttä mitataan ostovoimakorjatuilla päiväansioilla. Tällä hetkellä raja on 2,15 dollaria päivässä.
Ennusteen mukaan näin pienillä ansioilla tulee elämään niin harva, että käytännössä absoluuttisen köyhyyden voidaan sanoa hävinneen vuoteen 2050 mennessä. Afrikan maissa sitä kuitenkin voi vielä esiintyä, mutta näin köyhien ihmisten osuus laskee sielläkin alle kahden prosentin.
Tutkijat pitävät myös mahdollisena, että yli kaksi kolmasosaa maailman väestöstä elää vuonna 2050 yli 10 dollarin ansioilla. Se tarkoittaisi, että alemman keskitulon maat katoavat kategoriana kokonaan.
Charles Kenny kuitenkin muistuttaa, että rajoilla ja määritelmillä on tapana liikkua. Maailmanpankkikin nostaa äärimmäisen köyhyyden rajaa säännöllisesti, mikä saattaa tarkoittaa, ettei siitä ikinä päästä eroon. Hänestä ainakin äärimmäiselle köyhyydelle pitäisi olla pysyvä määritelmä, sillä suhteellisesti köyhyyttä tulee aina olemaan.
Sähkönkulutus kaksinkertaistuu
Ilmastonmuutos on ajatushautomon mukaan suuri huolenaihe, ja se tulee hidastamaan talouskasvua etenkin köyhemmissä maissa. Silti se ei Kennyn ja Gehanin mukaan luultavasti ole merkittävä tekijä, joka vaikuttaa talouden trendeihin vuoteen 2050 mennessä.
Globaali sähkönkulutus tulee heidän mukaansa kaksinkertaistumaan, mikä johtuu erityisesti nykyisistä keskitulon maista. Rikkaissa maissa energiankulutuksen kasvu hidastuu. Nykyisissä köyhissä maissa taas käytetään jatkossakin vaatimaton määrä sähköä: tutkijoiden mukaan kahdesta viiteen prosenttia vuonna 2050.
Vaikka Yhdysvaltain merkitys maailmassa heikkenee, yhdessä asiassa se on ennusteen mukaan silti johtotähti vuonna 2050. Asevarusteluun ja muihin sotilasmenoihin Yhdysvallat tulee jatkossakin käyttämään eniten rahaa, vaikka sen etumatka väheneekin. Tutkijoiden mukaan Intia ja Kiina saattavat jossain kohtaa mennä tässä Yhdysvaltojen ohitse.
Kuva: Pexels.com