Ajatushautomo: Köyhimpien maiden nopeakin kasvu vaikuttaisi päästöihin vain vähän

Ovatko kestävän kehityksen tavoitteet ristiriidassa keskenään? Samaan aikaan halutaan, että köyhimmät maat kehittyvät ja että päästöt vähenevät – miten tämä on mahdollista? Eikö taloudellinen kehitys tarkoita kasvavia päästöjä?

Ajatushautomo Center for Global Development on tehnyt mallinnuksia 52 kaikkein köyhimmän maan talouskasvun vaikutuksista hiilidioksidipäästöihin.

Tulos on, että vuonna 2030 kasvun vähän kasvun vauhdista riippuen nämä köyhimmät maat päästäisivät kehityttyään keskituloisiksi edelleen vain 4–11 prosenttia maailman hiilidioksidista. Todennäköisimpien skenaarioiden mukaan 6–8 prosenttia, ja koronaviruksen tähden mahdollisesti vähän alakanttiin tästä.

Vaikka nykyään huudellaan aika paljon Kiinan ja Intian vaikutuksista ilmastoon, suurimmat syylliset löytyvät edelleen muualta. Henkeä kohden OECD:n jäsenvaltiot johtavat Kiinaa kirkkaasti. Vaikka Kiina on suurin yksittäinen päästäjämaa, onko silti oikein, että kaikki sen päästöt lasketan kiinalaisten syyksi? Jos minä ostan uuden kännykän ja läppärin, jotka on valmistettu Kiinassa, eivätkö ne päästöt olisi ennemmin minun kuin kiinalaisten duunarien?

* * *

Joka tapauksessa hyviä uutisia: vaikka kaikkein köyhimmät maat kuten Haiti, Nepal ja Somalia kasvaisivat kohisten, se ei juurikaan vaaranna sitä, että maailma voi saavuttaa Pariisin ilmastotavoitteet.

Köyhimmissä maissa on tietenkin syytä tukea vähähiilistä kehitystä, mutta ilmastotoimet laajemmin on syytä kohdistaa meihin päästelijämaihin.

Se on myös meille ihan oikein, koska 1700-luvun puolesta välistä laskien OECD:n jäsenmaat ovat päästelleet 59 prosenttia kaikesta hiilidioksidista, Kiina 13 prosenttia, Intia 3 prosenttia ja 52 köyhintä maata yhteensä prosentin, CGD kertoo.

Kuva: Shutterstock

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.