Brittien uudistettu kehityspolitiikka muistuttaa sävyltään ja teemoiltaan Pohjoismaita. Maa haluaa keskittyä köyhyyden poistamiseen, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.
Iso-Britannia julkisti uuden ”valkoisen paperin” kehityspolitiikastaan. The New Humanitarian -lehti kutsuu sitä kunnianhimoiseksi uudelleenkäynnistykseksi.
Kunnianhimoisen paperin takana on uudehko kehitysministeri Andrew Mitchell, jonka tavoitteena vaikuttaa olevan Britannian nostaminen taas merkittäväksi peluriksi maailman kehityspolitiikan pöydissä. Britannia haluaa lopettaa äärimmäisen köyhyyden ja vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.
The New Humanitarian sanoo, että tämä paperi on varsin erilainen viime vuoden toukokuussa julkaistuun maan kehityspolitiikkaan, jota pidettiin itsekeskeisenä ja riittämättömänä maailman kriiseihin nähden.
Uudessa paperissa äänensävy korostaa yhteistyötä ja sitä, että Britannialla on paljon opittavaa, siinä missä annettavaakin. Britannia on myös valmis kuuntelemaan niitä yhteisöjä, joita maailman haasteet pahiten koettelevat. Tämä nöyryys kuulostaa sen tyyppiseltä asenteelta kuin Pohjoismailta on totuttu kuulemaan, ja mukavaa nähdä tällaisen virtauksen rantautuneen Britanniaan.
Takana isot leikkaukset
Britannian kehityspolitiikka on kokenut kolhuja, sillä maa päätti vuonna 2020 leikata kehitysrahoitustaan bruttokansantulo-osuudessa mitattuna 0,7 prosentista 0,5 prosenttiin. Rahassa se tarkoitti 4,6 miljardia puntaa (noin 5,3 miljardia euroa).
Britannia myös lopetti kehitysyhteistyövirasto DFID:n vuonna 2020. Työ siirtyi silloin osaksi maan ulkoministeriötä. Reilu kymmenen vuotta sitten Tony Blair sanoi, että DFID:n itsenäisyys oli jälkeenpäin ajatellen hyvä ajatus, vaikka se välillä ärsyttikin, ettei hän saanut virastoa toimimaan oman pillinsä mukaan.
Konservatiivipuolueen Mitchell johti aiemmin DFID:iä ja vastusti avun leikkauksia, mutta epäonnistui kampanjassaan. Paperissa ei hahmotella polkua avun kasvattamiseksi takaisin 0,7 prosenttiin.
Ilmasto tärkeä, korvausrahoja ei mainita
Ilmastonmuutoksessa Britannia haluaa tasapainotella ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen osoitettujen rahojen kanssa. Köyhät maat ovat perinteisesti korostaneet sopeutumista, sillä ne kärsivät seurauksista jo nyt, ja rikkaammat maat pitävät hillitsemistoimista, sillä ne hankkeet tarjoavat yleensä liiketoimintamahdollisuuksia.
Sopeutumiseen liittyvät korvaukset, joka on kehityspolitiikassa herkkä teema. Se on aihe, jota Afrikan maat ovat vaatineet ilmastohuippukokousten agendalle.
Ajatus on, että ilmastonmuutoksen suurimmat syypäät, teollistuneet länsimaat, voisivat jollain rahastolla maksaa korvauksia ilmastonmuutoksen tuhoista köyhemmille maille. Tästä ei Britannian paperissa kuitenkaan puhuta.
Ennaltaehkäisevää työtä
Britannian uusi linja korostaa ennaltaehkäisevää työtä ja esimerkiksi katastrofeihin varautumista ja erilaisia sosiaalisia ohjelmia. Tämä on usein halvempaa kuin reagoiminen vasta sen jälkeen, kun katastrofi on iskenyt. Siihen liittyy myös uudenlaisten teknologioiden hyödyntäminen ja riskien ennustaminen niiden avulla.
Yksi kysymysmerkki uuden kehityspolitiikan linjapaperin toimeenpanossa on se, että Britanniassa pidetään ensi vuonna vaalit. Konservatiivipuolue ei ole pärjännyt ennusteissa, joten nähtäväksi jää, pysyykö uusi linja, jos valta vaihtuu.
Suunnitelma on kuitenkin kirjoitettu niin, että se voisi saada hyväksyntää yli puoluerajojen; myös työväenpuolueen poliitikot kehuvat linjauksia. Eli voi hyvin olla, että kehityspolitiikan pöydissä nähdään jatkossa vähän ”pohjoismaisempi” Britannia.
Kuva luotu Midjourney-keinoälyllä.