EU-maat jäävät jälkeen kestävän kehityksen tavoitteissa – ilmastotoimissa ei edistystä viiteen vuoteen

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat siitä mullistava paketti, että ne koskevat kaikki maita, myös meitä täällä Suomessa. Niiden edeltäjinä olivat YK:n vuosituhattavoitteet, joilla pyrittiin myös kehitykseen, mutta ne koskivat vain kehitysmaita, joissa ongelmat ovatkin pahimmat.

Kun tavoitteet koskevat nyt kaikkia, tulee eri lailla sellainen olo, että ollaan samassa veneessä, ja niin ihmiskunnan kuin planeetan hyvinvoinnin kanssa pitää tehdä töitä yhdessä. Se tarkoittaa myös, että edistystä seurataan.

Kesällä EU:n tilastokeskus Eurostat julkaisi neljännen seurantaraportin siitä, miten EU pärjää tavoitteiden saavuttamisessa. Asiasta kirjoittaa laajasti esimerkiksi Devex-portaali.

Uutiset ovat hyviä ja huonoja.

Otetaan hyvät ensin. Rauhan ja oikeudenmukaisuuden tiellä on vahvaa edistystä, ja hyvin menee myös köyhyyden poistamisen, terveyden edistämisen, ihmisarvoisen työn ja talouskasvun saralla EU:n alueella. Kannattaa muistaa tässä kohtaa, että tilastoissa ei vielä näy koronaviruksen vaikutus.

* * *

Huonot uutiset taas koskevat sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastotoimia. Ilmastotoimissa ei ole tapahtunut käytännössä mitään edistystä viiteen vuoteen. Tutkimuksen käyriä voi tarkastella itse tavoitteittain ja maakohtaisesti kätevällä interaktiivisella sivulla. Hiilidioksidipäästöissä on melkein suora viiva, eikä muillakaan mittareilla voi juhlia.

Suomen ja EU:n hiilidioksidipäästöt ovat alkaneet junnata paikallaan.

Sukupuolten välisessä tasa-arvossa otetaan osin takapakkia: naisten taloudellinen toimettomuus hoitovastuun tähden on noussut tasaisesti jo vuodesta 2011. Palkkatasa-arvo sen sijaan on parantunut ja naisten koulutusaste on kohentunut entisestään.

Naisia on johtopaikoilla enemmän, mutta edelleen ollaan kaukana tasa-arvosta: EU:n tasolla ylemmässä johdossa naisia on 28,4 prosenttia ja Suomessa 43,2 prosenttia.

Hoitovastuun tähden työelämästä poissa olevien naisten osuus.

* * *

Vuosituhattavoitteet olivat henkisesti kehityspolitiikan työkalu. Kestävän kehityksen tavoitteet toimivat toki pohjana kehityspolitiikallekin, mutta varsinaisesti kehitysyhteistyötä niitä käsitellään vain yhden tavoitteen puolikkaan verran.

Tavoitteista viimeinen eli 17. mittaa kumppanuutta tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitysyhteistyön osuus EU:n ja jäsenvaltioiden bruttokansantulosta ei tunnetusti anna aihetta ylpeilemiseen. EU:n keskiarvo on ollut viime vuodet laskussa, Suomen linjassa on ollut enemmän sahausta alas ja ylös.

Toinen tilasto kumppanuuden alla mittaa valtion velkaa suhteessa kansantuloon. Siinä trendi näyttää tilastojen valossa EU:ssa laskevalta.

Ja nyt pitää taas ainakin velan suhteen muistaa, että pandemian vaikutus ei vielä näy näissä tilastoissa. On mielenkiintoista ja vähän pelottavaakin miettiä, mihin suuntaan kestävän kehityksen käyrät lähtevät liikkumaan, kun tämän erikoisen vuoden vaikutus alkaa näkyä tilastoissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.