Asiantuntijat ja aktivistit kuvasivat lehdissä tunnetta shokiksi, uskomattomaksi ja leuat loksauttavaksi. Kovat reaktiot syntyivät viime viikolla siitä, että YK nimitti skandaalinkäryisen Matt Hancockin erityisedustajakseen edistämään talousinnovaatioita ja ilmastonmuutosta.
Erityisesti Hancock sanoi auttavansa Afrikkaa selviämään koronapandemiasta kohti kestävää kehitystä.
Hancockin nimitys tähän (sentään palkattomaan) toimeen oli erikoinen siksi, että hän joutui eroamaan Britannian terveysministerin paikalta vain neljä kuukautta sitten, kun hän jäi kiinni alaisensa suutelemisesta (ja salasuhteesta), kun hän itse oli määrännyt maahan tiukan sulkutilan, jonka aikana kontaktissa sai olla vain oman perheenjäsenten kanssa.
Tällä hetkellä Matt Hancock toimii kansanedustajana.
Samaan aikaan Hancockin nimityksen kanssa Britanniassa julkaistiin raportti, jonka mukaan Britannia epäonnistui pandemian hoidossa niin surkeasti – Hancockin johdolla – että sitä voi kuvata pahimmaksi kansanterveyden epäonnistumiseksi maan historiassa.
Se oli varmasti noloa YK:n apulaispääsihteeri Vera Songwelle, joka kehui Hancockin nimityksen yhteydessä, kuinka Hancock oli menestyksellä hoitanut Britannian covid-pandemiaa.
***
Afrikan unionissa rokotuskampanjaa vetävä tohtori Ayoade Alakija totesi tuoreeltaan, että Hancockin nimitys oli suorastaan ”kolonialistisen krapulan” määritelmä. Hänestä oli täysin tahditonta ja ylimielisyyden tuolla puolen ajatella, että Afrikan 1,3 miljardia ihmistä kaipaisi Hancockin apua, jos tämä ei ollut osannut hoitaa pandemiaa Britanniassa.
Ugandalainen tartuntatautilääkäri Catherine Kyobutungi huomautti, että brittihallitus, jossa Hancock istui, oli yksi niitä tahoja, jotka itse asiassa ovat haitanneet Afrikan maiden mahdollisuuksia saada rokotteita. Somalialainen kansanedustaja Sagal Bihi totesi, että länsi näkee Afrikan paikkana, johon voi dumpata hämäräperäiset tyypit, jotka eivät saa töitä kotimaassaan.
***
Viikonloppuna YK ilmoitti, ettei Matt Hancockin nimitystä viedäkään eteenpäin.
Viralliseksi syyksi sanottiin nimityksen jälkeen ilmi tullut YK:n sääntö, joka estää nimityksen sillä perusteella, että Hancock aikoi jatkaa työtään myös kansanedustajana. BBC huomauttaa analyysissään, että Gordon Brown kyllä istui kansanedustajana ja hoiti vastaavaa YK-tehtävää kahden vuoden ajan.
Eli julkinen nolostuminen taisi voittaa, ja YK:ssa tajuttiin että esitys oli vähän liian paksu.
Nykyään puhutaan ”call-outtaamisesta” eli tavasta huomauttaa ihmisille, jos heidän käytöksensä on sopimatonta, jotta he korjaisivat käytöstään. Nyt asiantuntijat ja aktivistit callouttasivat YK:n, ja YK muutti käytöstään, niin kuin kuuluukin.
Mutta jos Matt Hancock haluaa tukea Afrikkaa selviämään pandemiasta, ei hänen tarvitse lannistua. Kuten kansalaisjärjestö Global Justice Now’n toiminnanjohtaja Nick Dearden sanoi BBC:lle, hän voi lobata Britannian pääministeriä, että rokotteiden patenttisuojasta luovuttaisiin. Jos hän olisi tehnyt niin ollessaan terveysministeri, olisi Deardenin mukaan nyt jo rokotettu kymmeniä miljoonia ihmisiä enemmän.
Kuva: Andrew Parsons / No 10 Downing Street