Eteläisessä Afrikassa Malawissa noin 1 200 rastatukkaista lasta pääsee takaisin koulun penkille. Maan oikeus päätti tänä keväänä, että valtion kouluilla ei ole oikeutta pakottaa lapsia leikkaamaan hiuksiaan lyhyiksi. Asiasta kertovat esimerkiksi Africa News ja The Guardian.
Rastaperheiden lasten hiuksiin liittynyt koulukielto oli voimassa kokonaisen vuosikymmenen ajan. Lehtien mukaan tuomari Nzione Ntaba on käskenyt Malawin opetusministeriötä lähettämään kaikille kouluille tiedon muutoksesta kesäkuun loppuun mennessä.
Koulutus on ollut Malawissa ilmaista, mutta valtion kouluissa on vaadittu hiustenleikkuuta. Osa perheistä taipui vaatimukseen, toiset laittoivat lapset yksityiskouluihin. Osa lapsista jäi kokonaan koulutuksen ulkopuolelle.
The Guardian -lehden mukaan Malawin pienessä rastafarivähemmistössä puhutaan nyt, että valtion pitäisi maksaa korvauksia lapsille näiden oikeuksien polkemisesta. Lehden haastattelema rastayhteisön johtaja Ezaius Mkandawire totesi, että osalle Malawin rastoista kyse on elämäntavasta, toiset taas seuraavat rastafarismia uskontona. Hiusten katkomista pidetään jamaikalaislähtöisessä uskonnossa vääränä.
Mkandawiren omat lapset olivat kiellon aikana yksityiskoulussa.
Pitkään hyvin konservatiivinen maa
Malawi on tunnettu vanhoillisesta menostaan. Kun itse muutin Sambiaan 2000-luvun alussa, silloinen esimieheni kertoi, että vielä 1990-luvulla suomalaisetkin turistit oli tarkistettu rajalla. Miehillä tuli olla lyhyet hiukset ja naisilla hameet housujen sijasta.
Vuonna 1994 Malawi siirtyi demokratiaan, kun diktaattori Hastings Kamuzu Bandan kolmekymmentävuotinen valtakausi päättyi. Siihen saakka Malawin rastat elivät käytännössä maan alla, todetaan vuonna 2019 julkaistussa väitöskirjassa.
Stewart Magangan väitöskirjan mukaan Banda halusi ylläpitää Malawista mielikuvaa kristittynä maana, ja siksi uskonnonvapautta poljettiin. Malawilaiset hämmästyivätkin vuoden 1994 vaalien jälkeen, kun rastafarit uskaltautuivat näkösälle.
Magangan mukaan rastafari-liike on kasvanut Malawissa viime vuosina. Nuoret haluavat valita oman hengellisen tiensä, joka poikkeaa heidän vanhempiensa uskosta, vaikka se tarkoittaakin usein konflikteja yhteiskunnan kanssa. Maganga nimittäin toteaa, että demokratiasta huolimatta Malawi on edelleen konservatiivinen maa, jossa rastojen on vaikeaa saada töitä – saati polttaa uskonnossa merkittävässä osassa olevaa marihuanaa vapaasti.
Itse kun olin Malawissa viimeksi joskus vuoden 2004 paikkeilla, hotellin baarimikko tosin poltteli ruohoa kaikessa rauhassa tiskillä istuvan poliisimiehen kanssa. Huumeiden täyskielto on siis enemmänkin teoreettinen.
Vaikka Malawissakin monet kehityksen indikaattorit ovat Maailmanpankin mukaan kulkeneet eteenpäin, ei ihmisoikeuksien kohdalla oikein voi hurrata. Esimerkiksi naisten kohtaama väkivalta on edelleen yleistä, samoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen.
Koulutus on tunnetusti tärkeä osa kansakuntien kehitystä. Ehkäpä rastatukkaisten lasten pääsy kouluihin avaa asenteita hiljalleen.
Kuva: Jurgen Baumhauer / Alamy.com