Muuttoliikkeestä seuraa paljon hyvää kestävälle kehitykselle: muuttajille itselleen, lähtömaille sekä vastaanottaville maille. Silti maahanmuuttoa pidetään usein taakkana julkiselle taloudelle ja maahanmuuttajat nähdään hyvinvointivaltioiden hyväksikäyttäjinä.

Tästä syystä ajatushautomo ODI (Overseas Development Institute) penkoi olemassa olevaa tutkimusta maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen eri maissa ja julkaisi oman tutkimusraporttinsa huhtikuussa.

Onko maahanmuutto siis taakka, vai maksavatko maahanmuuttajat enemmän veroja kuin käyttävät julkisia palveluja? No, vaikutus pyörii nollan molemmin puolin, mutta jää keskimäärin plussalle. Maahanmuuttajat siis maksavat keskimäärin kuta kuinkin yhtä paljon veroja kuin käyttävät palvelujakin, niin rikkaissa kuin köyhissä maissa.

* * *

Suomen osalta ODIn selvityksessä löytyy tuloksia kahdesta eri tutkimuksesta. Maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat meillä plussalla, mutta varsin pienesti, kuten muissakin maissa: + 0,16–0,25 prosenttia.

Vaikka vaikutus numeroihin olisi vähäinen, maahanmuutosta on muutakin apua: se esimerkiksi täyttää työvoimapulaa monilla aloilla ja auttaa julkisten palveluiden tarjoamisessa.

Variaatiota maiden välillä syntyy esimerkiksi siitä, että nuoret ja koulutetut maahanmuuttajat tapaavat tuoda merkittäviä hyötyjä julkiselle taloudelle. Maat voivat vaikuttaa hyötyihin esimerkiksi sillä, kuinka hyvin työmarkkinat ottavat maahanmuuttajat mukaan, kuinka järjestäytyneet työmarkkinat ovat ja kuinka hyvin maahanmuuttajat saavat tehdä töitä ja mitä oikeuksia etuuksiin heillä on.

Eli todistusaineiston mukaan tätä kestävän kehityksen moottoria parjataan turhaan resurssisyöpöksi. Nyt kun rajat taas jossain vaiheessa aukeavat ja ihmiset pääsevät liikkumaan, voimme avoimesti ottaa siirtolaiset vastaan.

Kuva: Pixabay