Kehitys-lehden uusimmassa numerossa (2/2022) Jukka Aronen kirjoittaa ruokaturvasta ja etenkin Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutuksesta siihen. Itse kokosin jutun kylkeen infograafin siitä, miten väestönkasvu vaikuttaa ruoan tarpeeseen Afrikassa.

Samalla kun maataloutta tehostetaan ja varmaankin uusia alueita raivataan pelloiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, kasvaa yllättäen myös malarian riski, kertoo tuore tutkimus. Lontoolaistutkijat kertovat löydöksistään The Conversation -alustalla.

Luonnonkasvit vähentävät riskiä

Kolme peltotyyppiä paljastui erityisen suureksi malariariskiksi: sateisiin nojaava maatalous maaseudulla, kasteltu maatalous lähellä kaupunkeja ja täysin metsien peitossa oleva maatalous.

Samojen tutkijoiden toinen tutkimus osoitti, että myös riisinviljelys lisää malariaa. Käytännössä siis melkeinpä kaikki peltopinta-ala lisää malariaa, tutkijat sanovat.

Mutta hyviäkin uutisia on: luonnonkasvien säilyttäminen maanviljelyn lomassa näyttäisi tutkijoiden mukaan vähentävän malariariskiä.

Eli kun peltoja raivataan, kannattaa jättää vähän pusikoita ja niittyjä sinne tänne. Se parantaa myös viljelyä pidemmällä aikavälillä, tutkijat sanovat.

Politiikkaa siiloissa

Malarian lisäksi maataloudella on tunnettuja muita haittavaikutuksia. Se voi aiheuttaa metsäkatoa, lisätä päästöjä, saastuttaa vesistöjä ja ilmaa ja hävittää vielä luonnon monimuotoisuutta.

Tutkijat valittelevat, että monissa Afrikan maissa politiikkaa tehdään kolmessa eri siilossa ilman, että kokonaisuutta katsotaan. Maatalousministeriöt haluavat lisätä maatalouden tuottavuutta, terveysministeriöt pyrkivät poistamaan malarian ja ympäristöministeriöt pyrkivät vähentämään metsäkatoa, ilmastonmuutosta ja haitallista maankäyttöä.

”Yllättävän vähän on tehty näiden kilpailevien prioriteettien yhteensovittamiseksi”, tutkijat toteavat.

Kuva: Christopher Griner / CC BY 2.0