Yli puolet pakolaisista asuu maissa, jotka eivät päästä töihin

Työ on usein paras tapa sopeutua uuteen kotimaahan ja päästä elämässä eteenpäin. Moni maa myös tarvitsee lisää työikäistä väestöä.

Ajatushautomo Center for Global Development julkaisi heinäkuussa tutkimuksen, jossa se on selvittänyt, miten oikeus työhön toteutuu. Eihän se kovin hyvin toteudu.

Noin 55 prosenttia pakolaisista asuu maissa, jotka rajoittavat heidän pääsyään työmarkkinoille merkittävästi. Aina kyse ei ole lainsäädännön ongelmista. Työhön pääsyä estetään käytännön toimilla, kuten viranomaisten häirinnällä, vaikeuksilla saada työ- tai yrittäjälupia tai rajoituksilla siihen, miten pakolaisleireiltä pääsee liikkumaan.

Tutkimuksessa oli mukana 51 maata, joissa asuu 87 prosenttia maailman pakolaisista. Suomi ei tälle listalle mahtunut, sillä meillä pakolaisia on vähänlaisesti.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan eniten pakolaisia on Turkissa, Kolumbiassa, Ugandassa, Pakistanissa ja Saksassa. Suurimmat lähtömaat ovat Syyria, Venezuela, Afganistan, Etelä-Sudan ja Myanmar.

Kouluun pääsee, pankkipalveluihin ei

Tutkijat tarkastelivat, miten oikeus työhön toteutuu sekä lakien että käytännön puolesta. Vaikka laki ei yksin auta, se on tutkimuksen mukaan yleensä välttämätön alku – hyvin harvoin on niin, että käytännössä työhön pääsee, vaikka lakeja aiheesta ei olisikaan.

Rikkailla mailla käy usein toisin päin: lait saattavat olla ihan hyvät, mutta käytännössä lupia on vaikeaa saada tai ylipäätään odotusajat ilman työlupaa ovat pitkät.

Koulutukseen pääsy on kohtuullisen hyvällä tasolla. 64 prosenttia pakolaisista asuu maissa, joissa he pääsevät perusasteen opintoihin ja 60 prosenttia maissa, joissa myös toinen aste on avoinna.

Kaikkein vaikeinta on saada finanssipalveluja, eli esimerkiksi pankkitili ja lainaa. Vain kaksi prosenttia pakolaisista asuu maissa, joissa he saavat riittäviä finanssipalveluja. Vain 11 prosenttia saa yleisesti ottaen hyväksytettyä tutkintonsa ja toimilupansa, jotka he ovat saaneet kotimaissaan.

Oikeudet taattava paremmin

Tutkijoiden mukaan parannettavaa siis on. Ensin pitäisi tietenkin varmistaa, että lainsäädäntö on kunnossa ja pakolaisilla on oikeus tehdä töitä ja liikkua vapaasti.

Oikeus työhön ja liikkumisvapaus ovat niin tärkeitä, että ne pitäisi leipoa automaattisesti sisään vastaanottavien maiden pakolaisjärjestelmiin, ja niistä pitäisi kertoa selkeästi. Erilliset työluvat ovat tutkijoiden mukaan turhaa byrokratiaa.

Pakolaisten oikeuksien toteutumista pitäisi myös valvoa ja suojata, ja pakolaisille tulisi tarjota lakiapua, jos he kohtaavat työsyrjintää tai muita loukkauksia.

Kuva: UN Women/Christopher Herwig. Kuva UN Womenin hankkeesta Jordaniasta, jossa järjestö tukee syyrialaisten pakolaisnaisten työllistymistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.