Uganda piti kouluja kiinni liki kaksi vuotta – lapset oppivat yhtä hyvin kotona

Uganda piti kouluja kiinni pandemian tähden melkein kaksi vuotta, ja avasi ne tämän vuoden alussa.

Samoihin aikoihin oppimistuloksia seuraava ja tutkiva kansalaisjärjestö Uwezo Uganda julkaisi säännöllisen raporttinsa maan lasten tilanteesta. Se sai kehitystaloustieteilijä Justin Sandefurin lukemaan tiedot epäuskoisena pariin kertaan.

Hän oli olettanut, että maailman pisin koulujen sulku olisi romahduttanut lasten osaamisen. Mutta näytti siltä, että ugandalaislapset osasivat lukea paremmin kuin ennen koulujen sulkemista, Sandefur kirjoittaa ajatushautomo Center for Global Developmentin blogissa.

Kaikilla luokka-asteilla kolmannesta seiskaluokalle lasten lukutaito oli parempi kuin vuonna 2018, kun tutkimus edellisen kerran oli tehty. Oppivelvollisuus päättyy Ugandassa kuudenteen luokkaan, ja sen päätteeksi 68,2 prosenttia osaa lukea. Vuonna 2021 osuus oli 56,9 prosenttia.

Ikäryhmittäin katsottuna oppimistulokset pysyivät ennallaan

Sandefur sai Uwezo Ugandalta tutkimuksen datan ja analysoi sitä ihmeissään.

Kun hän katsoi oppimistuloksia ikäryhmittäin, luvut vähän muuttuivat, koska kaikki lapset eivät ole edenneet luokka-asteelta toiselle koulujen ollessa kiinni.

Mutta ikäryhmittäinkin katsottuna tulos oli hyvä: lapset olivat edenneet lukemisessa ja laskemisessa samaan tahtiin kuin heidän ikätoverinsa ennen koronaa.

Radiokoulua, kokkausta ja peltotöitä

Yksi syy oppimisen jatkumiselle on varmaankin kotikoulu ja vaihtoehtoiset opetusmetodit.

Pienemmät lapset eivät tutkimuksen mukaan paljoa opiskelleet, mutta ylemmillä luokilla jo suurin osa teki koulutöitä kotona ainakin jonkin verran. Suosituinta oli kuunnella radiosta lähetettäviä koululähetyksiä, ja toiseksi suosituinta lukea valtion kotiopetusmateriaaleja.

Muutamat katsoivat koulutelevisiota, mutta internetin opetuspalveluista ei juuri kukaan ollut kuullutkaan.

Sandefur huomauttaa, että olisi ehkäpä naiivia kuvitella, että lapset istuivat kovinkaan pitkiä päiviä radion ääressä. Data osoittaa myös, että lasten kyvyt ruoanlaitossa ja maanviljelyssä paranivat sulkujen aikana.

Köyhimmät ja heikoimmin osaavat jäävät kauemmas jälkeen

Kaikki ei kuitenkaan ole hyvin.

Myös niiden lasten osuus nousi, jotka eivät yhtään osaa lukea. Vuonna 2021 neljäsosa kolmasluokkalaisista ei tunnistanut kirjaimia. Heidän osuutensa oli kaksinkertaistunut vuodesta 2018.

Ikäryhmittäin katsottuna kymmenvuotiaista kirjaimet tunnistaa enää 69 prosenttia, kun vuonna 2018 osuus oli 80 prosenttia.

Käytännössä data kertoo Sandefurin mukaan, että ne oppilaat, jotka olivat jo jäämässä jälkeen, ovat jääneet koulujen sulkujen takia vielä kauemmas. Etenkin nuorempien lasten kohdalla nähdään, että köyhempien perheiden lapset kärsivät koulujen sulkemisesta. Ylemmillä luokilla oppimistulokset eivät huonontuneet perheen taloudesta huolimatta.

Eroa ei myöskään ollut tyttöjen ja poikien oppimistulosten välillä.

Paljon muita ongelmia koulujen sulkemisesta

Vaikka suurin osa lapsista oppikin lukemaan ja laskemaan, on koulujen sulkemisesta muita, mahdollisesti pitkäaikaisia ongelmia. The New York Times haastatteli Uwezo Ugandan toiminnanjohtaja Mary Goretti Nakabugoa, jonka mukaan maassa saattaa olla menetetty sukupolvi, jos oppilaita ei auteta.

”Tuhot ovat erittäin suuret”, hän sanoi.

Kansallisten selvitysten mukaan jopa kolmasosa maan oppilaista ei ehkä palaa kouluun nyt, kun ne avautuvat. Monet nuoret ovat menneet töihin ja osa on saanut lapsia.

Myös tuhannet koulut ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Lehden mukaan ne saattavat jäädä kiinni pysyvästi. Monet opettajatkin ovat etsineet muita töitä pandemian aikana.

Mikä neuvoksi?

Justin Sandefur on varovainen tulkinnoissaan siitä, mitä nyt kannattaisi tehdä. Ainakin voidaan helpottua siitä, että oppimistulokset eivät ole romahtaneet niin kuin pelättiin.

Ehkäpä kannattaisi keskittyä niihin haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin, jotka ovat lähteneet töihin tai tulleet raskaaksi, eivätkä ehkä ole palaamassa kouluun, hän ehdottaa.

Vielä ei voida tietää, mitä käy niille lapsille, jotka jäivät kauemmas jälkeen parin vuoden koronasulkujen aikana. Ehkä he saavat muut kiinni, ehkä eivät.

Joka tapauksessa koulutuksen laatuun pitää keskittyä jatkossakin. Vaikka nämä Unicefin luvut näyttävät osittain vanhentuneilta, eivät tulokset häävejä ole, jos vasta kuudennelle luokalle tultaessa yli puolet lapsista on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan. Neljäsosa kolmasluokkalaisista ei tunnista edes kirjaimia.

Ugandan talouskasvu on hidastunut, mutta on edelleen kolmen prosentin paikkeilla. Sillä voisi siis olla varaa panostaa koulutukseen.

Ugandan valtion budjetti on noin 11 miljardia euroa ja bruttokansantulo 32 miljardia. Numerot vaikuttavat suurilta, mutta henkeä kohden ne ovat vaatimattomia. Suomen valtion budjetti on kuusinkertainen ja kansantulo kahdeksankertainen. Ugandalaisia on liki 46 miljoonaa.

Kehitysyhteistyölle lienee siis tarvetta jatkossakin. The New York Timesin mukaan Uganda oli ensimmäisiä maita Afrikassa, joka teki peruskoulutuksesta maksutonta jo vuonna 1997. Sen maksoivat kansainväliset kumppanimaat.

Viime vuosina Uganda on saanut apua pari miljardia euroa vuosittain. Siitä kolmisen prosenttia on mennyt koulutukseen. Voi olla, että osuutta olisi syytä kasvattaa.

Ugandalaiset koululaiset palasivat kouluun tammikuussa 2022 maailman pisimmän koulusulun jälkeen. Kuva: AP / Lehtikuva / Harajah Nalwadda

Lue lisää: Palaavatko lapset koulunpenkille koronan jälkeen

Lue lisää: Korona uhkaa tyttöjen koulutusta Afrikassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.