Ukrainan pakolaiskulut nostivat kehitysyhteistyön rahoituksen ennätyskorkeaksi

Viime vuonna maailman maat antoivat enemmän rahaa kehitysyhteistyöhön kuin koskaan aiemmin.

Vuonna 2022 kehitysavuksi laskettavia menoja raportoitiin OECD:lle noin 188 miljardia euroa, liki 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Syy kasvuun ei kuitenkaan ole kehitysohjelmien laajentaminen, vaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtaja Carsten Staur kirjoittaa blogissaan, että syy nousuun ovat kasvaneet pakolaiskulut, Euroopassa erityisesti sotaa pakenevien ukrainalaisten auttaminen. Pakolaiskulujen osuus kehitysyhteistyöstä nousi yhdessä vuodessa 4,6 prosentista 14,4 prosenttiin ja määrä kolminkertaistui 27 miljardiin euroon.

Pakolaiskuluihin meni viime vuonna enemmän rahaa kuin koskaan, myös enemmän kuin vuosien 2015 ja 2016 suurten muuttoliikkeiden aikaan.

Ei ajateltu, että pakolaiskulut olisivat merkittävä osa apua

Kehitysyhteistyöksi saa laskea kehittyvistä maista saapuvien pakolaisten vastaanottamisesta syntyviä kuluja vaikkapa asumisesta, ruoasta ja lasten koulutuksesta oleskelun ensimmäiseltä vuodelta.

Staurin mukaan näin sovittiin vuonna 1988, koska valtaosa maailman pakolaisista asuu lähimaissa, tyypillisesti muissa kehitysmaissa. Ajateltiin, että esimerkiksi somalialaispakolaisten tukeminen Keniassa voidaan hyvin laskea kehitysavuksi. Sama periaate voi hänestä tavallaan toimia vaikkapa Saksassa. Koskaan ei kuitenkaan ajateltu, että pakolaiskulut olisivat merkittävä osa apua.

Pakolaiskulujen merkitsemistä avuksi on kritisoitu, koska pakolaisten vastaanottaminen ei kauhean hyvin tue kestävää kehitystä ihmisten lähtömaissa, vaikka se tärkeää työtä onkin.

Laskentatapa muuttui, ja se näkyy Suomessakin

Tilastoihin piiloutuu myös laskentatavan muutos. Vuoteen 2017 saakka pakolaiskuluiksi sai merkitä vain myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kulut. Sen jälkeen kuluiksi on saanut merkitä myös kielteisen päätöksen saaneiden kuluja.

Suomi vaihtoi tähän laskentatapaan vuonna 2019, eli meilläkin kielteisen päätöksen saaneiden kuluja lasketaan kehitysyhteistyöksi.

Myös Suomen kehitysyhteistyö nousi vuonna 2022 alustavien tietojen mukaan 315 miljoonalla eurolla. Kasvu selittyy meilläkin Ukrainalla: avuksi lasketut pakolaismenot kuusinkertaistuivat 390 miljoonaan.

Pakolaiskulut lasketaan niin sanottuun ”muuhun kehitysyhteistyöhön”. Ulkoministeriön hallinnoima niin sanottu perinteinen kehitysyhteistyö puolestaan on ”varsinaista” kehitysyhteistyötä. Viime vuonna muu kehitysyhteistyö oli ensimmäistä kertaa Suomen historiassa suurempaa kuin varsinainen. Muuhun kehitysyhteistyöhön lasketaan myös esimerkiksi Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöstä.

Pylväsdiagrammis Suomen kehitysyhteistyön määrästä.
OpenAid näyttää, miten etenkin muu kehitysyhteistyö on kasvanut. Kuva: ruutukaappaus OpenAidin sivuilta.

Avun avoimuutta edistävällä OpenAid-sivustolla voi katsoa, mitä Suomen kehitysyhteistyö pitää sisällään. Pylväsdiagrammissa näkyvät vuoden 2016 suuret leikkaukset (vaikka vuosi 2016 jostain syystä puuttuukin tilastosta). Vuoden 2022 luvut eivät vielä ole päivittyneet.

Samasta diagrammista näkee myös, kuinka varsinainen kehitysyhteistyö ei ole kovin hyvin toipunut leikkauksista: vuonna 2020 taso nousi jonkin verran, mutta jäi vuoden 2009 rahamäärien tienoille, eikä inflaatiota edes ole mukana luvuissa. Kokonaisapu on noussut, mutta lähinnä muun kehitysyhteistyön, erityisesti pakolaiskulujen tähden.

Tietenkin Ukrainasta tulleita pakolaisia pitää auttaa. Mutta kuuluuko sitä sanoa kehitysyhteistyöksi?

Kuva: Ahmed Akacha / Pexels.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje