Kivat treffit julkisella paikalla, luottamukselliset välit. Mutta kun päästään kämpille, alkaa helvetti: aseellinen ryöstö, jossa viedään kaikki, ja jälkeenpäin saatetaan vielä kiristää mobiilimaksuja, etteivät rikolliset paljastaisi seksuaalista suuntautumista.

Näin kuvaa YK-uutistoimisto Irin Kenian treffailun pimeää puolta. Irinin mukaan YK:n työntekijöitä on joutunut tällaisten rikoksen uhreiksi, ja uutistoimiston näkemän viestin mukaan YK on varoittanut työntekijöitään ja näiden perheenjäseniä. Rikolliset etsivät erityisesti ihmisiä, jotka haluavat saman sukupuolen seuraa.

Hyvä, että varoittavat. Voin hyvin kuvitella, että moni yksinäinen expatti on ollut ilahtunut treffisovelluksista. Seuranhaku ulkomailla voi olla vaikeaa ja jännitteistä puuhaa, jos ei halua hakea seuraansa rahalla. Ja tietenkin saalistajat ovat löytäneet tämän markkinan.

Mutta avustustyöntekijät ovat vain uusin kohde. Aktivisti Denis Nzioka kirjoitti viime vuoden lopulla ihmisoikeussivusto 76crimes.comille samasta rikosaallosta, mutta kenialaisten näkökulmasta. Jo vuoden 2006 alkupuolelta on ensimmäinen kiristystapaus, joka on saanut alkunsa nettideittailun kautta.

Tavallaan ironista, että tämä uutinen tulee juuri Nairobista. Se on nimittäin suurkaupunki, johon monet LGBTI-ihmiset ovat paenneet tässä suhteessa paljon julmemmasta naapurimaasta Ugandasta.

Uhrien on tavallista vaikeampaa mennä poliisille. Seksuaalirikoksen (ryöstön lisäksi kuvioissa voi olla myös raiskaus) uhrin voi olla vaikeaa puhua kokemastaan. Hän joutuu näissä tapauksissa miettimään myös, miten kertoa rikoksesta, jonka uhriksi on joutunut tehdessään toista rikosta.

“Homoseksuaalisista teoista” voi nimittäin saada 14 vuotta vankeutta Keniassa – ja 36 muussa Afrikan maassa. Itse asiassa tosi monessa juuri 14 vuotta, koska tuo laki on brittien kirjoittama, ja Viktorian Englannissa tuomio ”sodomiasta” oli 14 vuotta. Siirtomaa-ajan perintö elää vielä seksuaalivähemmistöjen arjessa irvokasta elämäänsä.