Yllättävä apuri Afrikan metsittämiseen – jättilepakot voivat herättää hakatut metsät henkiin

Pienehkön koiran näköiset nyytit roikkuvat puusta. Puu on mustanaan niitä. Hämärän koitteessa ne levittävät liki metriset siipensä ja lähtevät etsimään ruokaa. Joskus niitä on kymmeniä tai jopa satoja tuhansia, ja ne näyttävät tummanpuhuvalta pilveltä lehahtaessaan lentoon.

Afrikkalainen hedelmälepakko (Eidolon helvum) näyttää vähän koiralta, ja isoissa joukoissa näky voi tuntua uhkaavalta, mutta niitä ei kannata pelätä. Ne ovat itse asiassa hyvin hyödyllisiä elukoita.

Tutkijat Dina Dechmann ja Mariëlle van Toor kirjoittivat äskettäin blogissaan tutkimuksesta, jonka mukaan lepakot ovat hyviä metsittäjiä.

Pitkät matkat, hidas suoli

Heidän tutkimustensa mukaan lepakot voivat lentää jopa 95 kilometriä yhdessä yössä yhteen suuntaan etsiessään hedelmiä ravinnoksi, ja saman yön aikana vielä takaisin. Lepakot myös muuttavat sateiden perässä ja tulevien hedelmäsatojen vuoden kierron mukaan, joten ne kattavat hyvin laajoja alueita.

Metsille tämä on hyvä juttu, koska lepakoiden ruoansulatus on hidas, ja ne kakkivat hedelmistä saamiaan siemeniä lennellessään pitkin öitä.

Siemenet päätyvät kauas emopuista ja sellaisille alueille, joista puut on hakattu pois.

Tutkijoiden mukaan varovainenkin arvio on, että 150 000 lepakon lauma voi levittää yli 300 000 siementä yhdessä yössä. Yksi lauma voi aloittaa 800 hehtaarin uudelleenmetsityksen.

Niin ne ovat ilmeisesti myös tutkijoiden mukaan tehneet. Usein lepakoiden mukana tulee hakatuille alueille siemeniä sellaisista puista, jotka voivat kasvaa avomaalla auringossa. Näiden suojassa sitten kasvaa muita puulajeja, jos niiden vain annetaan kasvaa.

Lepakoita pitäisi suojella

Hedelmälepakoita kuitenkin metsästetään paljon. Välillä ruoaksi, välillä uskomusten tai vain ärtymyksen tähden – ne pitävät meteliä isoissa porukoissa. Myös niiden nukkumapuiden kaataminen häiritsee lepakoita, ne kun ovat uskollisia samalla puulle.

Lepakoiden määrä on ollut laskussa, ja se lähenee uhanalaisuuden määritelmää.

Tutkijat esittävätkin, että lepakoiden hyödyllisyydestä pitäisi kertoa ihmisille enemmän, ja samalla voisi vähentää niihin liittyviä myyttejä. Esimerkiksi korona- ja ebola-virusten kohdalla on juoruiltu, että hedelmälepakot olisivat syypäitä, vaikkei näin olekaan.

Nature-lehdessä julkaistun toisen tutkimuksen mukaan hedelmälepakoissa kyllä voi olla ihmisille vaarallisia viruksia, mutta ei niitä siksi tappaa kannata, vaan ihailla riittävän välimatkan päästä.

Kuva: Josh More / CC BY-NC-ND 2.0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *