Näkökulmat
Onnistumisen hauras ketju
Esteiden ja pelotteiden rinnalla tarvitaan tukea matkan varrella ja etenkin siellä, mistä liikkeelle lähdetään. Vanhassa tarinassa eukko löysi lattianraosta hopealantin, meni siitä ilosta torille ja osti porsaan.
Pakolainen pelastaa paperimiehet
”Opiskele, tee töitä, rukoile ja elä”, lukee ravintolan seinällä Vietnamin kaupallisessa keskuksessa Ho Chi Minh Cityssä. Iskulauseen päivällisseurueelle kääntää suomenvietnamilainen, ruotsalaisen CellMark-yhtiön myyntipäällikkö Tan Nguyen.
Onko onnellisuudesta kehityksen mittariksi?
Kehityspolitiikassa on tärkeää selvittää, mikä tekee kansalaiset onnellisiksi. Viiden Afrikan-vuoteni aikana kiinnitin usein huomiota siihen, miten onnellisia ja positiivisia ihmiset olivat.
Kehityskeskustelun sietämätön vaikeus
Olen suurlähettiläs emeritus Matti Kääriäisen kanssa jyrkästi samaa mieltä siitä, ettei kehitysyhteistyöllä poisteta köyhyyttä maailmasta. Myös minun mielestäni on väärin, etteivät maailmantalouden pelisäännöt ole kaikille samat.
Sambian tie on Suomen tie?
Artikkelissa Kuilu repeää kerrotaan filippiiniläisestä sairaanhoitajasta Felma Jamorabonista. Hänelle nykyinen siivoojan työ hoivakodissa ja tuleva työ lähihoitajana Suomessa ovat suoranainen onnenpotku.
Afrikan tähtisuoriutuja
Länsimaat tarvitsevat Ghanan menestystarinan, jotta ne voivat kirjoittaa onnellisen lopun Afrikan kärsimystarinalle. Auto heiluu kuin hevoskärry kuoppaisella hiekkatiellä.
Hyviä uutisia kehitysmaista
Tätä kirjoittaessani ulkomaanuutisia hallitsee kolme asiaa: Ukraina, terroristijärjestö Isis ja Ebola. Moni iso uutinen on jäänyt kertomatta.
Vuosituhannen lupaus
Vuosituhattavoitteet ovat vain moraalisesti sitova sopimus, joka näyttää toimivan, kirjoittaa presidentti Tarja Halonen. Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhathuippukokous syyskuussa 2000 New Yorkissa on ollut minulle yksi innostavimmista kokouksista.
Verotarkastajat ilman rajoja
Eduskunta kävi toukokuussa lähetekeskustelun valtioneuvoston ensimmäisestä kehityspoliittisesta selonteosta. Yhdestä asiasta oltiin yksimielisiä: käytännössä kaikki eduskuntapuolueet puhuivat joko kehitysmaiden veronkantokyvystä tai veroparatiiseista, veronkierrosta ja aggressiivisesta verosuunnittelusta.