Näkökulmat
Koronaroska valtaa meret
Koronapandemia on lisännyt muovisten kasvomaskien ja käsineiden käyttöä. Roskakorin sijaan ne päätyvät liian usein mereen.
Etäopetus saa odottaa
Kenialaislapset vartoavat yhä kannettavia tietokoneitaan, jotka hallitus lupasi heille viisi vuotta sitten.
Koronakriisin hallinta ratkaisee globaalin kehitysagendan tulevaisuuden
Pandemia on saanut rikkaat maat keskittymään sisäisiin ongelmiinsa samalla, kun globaalissa etelässä kasvaa merkittävä humanitaarinen ja taloudellinen kriisi. Sen ratkaiseminen vaikuttaa monella tavalla myös rikkaisiin maihin, tutkijatohtori Matti Ylönen kirjoittaa.
Vain pehmeät keinot tehoavat väestökehitykseen
Tarvitsemme kehitystä, jossa muiden muassa köyhyyden torjunta ja paikallisten ruokajärjestelmien elvyttäminen tukevat koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämistä, tutkija Ville Lähde kirjoittaa.
Moyo käänsi kelkkansa, koska kitsastelu voi käydä kalliiksi
Sambialainen ekonomisti Dambisa Moyo julisti vuosikymmen sitten kehitysavun kuolleeksi. Moyon bestselleriksi kivunneen Dead Aid -teoksen mukaan apu ei ollut ainoastaan tehotonta vaan myös haitallista: se ruokki korruptiota, apuriippuvuutta ja talouden häiriöitä.
Sukupuolten tasa-arvo edistyy
Pekingin toimintaohjelman ja YK:n turvaneuvoston 1325-päätöslauselman laatimisesta on kulunut tasavuosia. Ne avartavat yhä tyttöjen ja naisten toiveita, mahdollisuuksia ja valintoja, kirjoittaa Elina Nikulainen.
Rakkautta koronan aikaan
Koronaviruspandemia näkyi ystävänpäivänä Keniassakin.
Miksi Latinalainen Amerikka kuohuu?
Viime syksynä protestien aalto pyyhkäisi yli Latinalaisen Amerikan. Valinta demokratian tai tasa-arvoisemman talouden välillä ei enää kelvannut, vaan mielenosoittajat vaativat molempia, kirjoittavat Anna Heikkinen ja Eija Ranta.
Kehitysmaista viestiminen on kuin nuorallatanssia
Makeisvalmistaja Brunberg vaihtoi tunnetuimman tuotteensa nimen vuonna 2001. Siitä tuli ihan vain Suukko.