EU:n antama kehitysapu pienenee miljardilla punnalla, kun Britannia lähtee. Näin ainakin, jos ovi menee kiinni äkkiä. Euroopan unionin maiden yhteenlaskettu kehitysapu puolestaan pienenee koko Britannian antaman avun verran, liki 16 miljardia euroa.

Kaupasta ja ihmisten liikkuvuudesta on puhuttu Brexitin kannalta niin paljon, että tulin vasta äskettäin ajatelleeksi, että tämä soppa vaikuttaa myös kehitysyhteistyöhön.

Britit ovat merkittävä avunantaja. Britannia on Euroopan toiseksi suurin kehitysrahoituksen antaja ja kolmanneksi suurin laskujen kuittaaja Euroopan unionin yhteisestä kehitysyhteistyöstä. Iso lovi on siis tulossa EU:n kehitysyhteistyöhön – mutta vasta vuoden 2020 jälkeen, sillä Britannia on luvannut katsoa nykyisen rahoituskierroksen loppuun saakka.

* * *

Köyhät maat eivät Britannian miljardeja menetä, apu on Britanniassa (ainakin vielä) suojattu lailla. Britannia on yksi harvoja maita, jotka tosiaan maksavat 0,7 prosenttia kansantulostaan kehitysyhteistyöhön.

Britannia on kanavoinut avustaan noin neljänneksen Euroopan unionin kautta, kun kaikki instrumentit lasketaan. Jatkossa se joutuu tekemään siis enemmän itse. Neljänneksen mukautus on isohko juttu, mutta aikaa on muutama vuosi. Britannia tekee kyllä jo nyt suurimman osan itse: 63 prosenttia sen kehitysyhteistyöstä on kahdenvälistä, loput 37 prosenttia menee monenkeskisten toimijoiden kautta.

Yksi helpohko tapa kuitata EU:n kautta nyt menevien rahojen kohtalo olisi antaa ne YK-järjestöille tai Maailmanpankille.

Eli ei tämä Britanniassa varmasti suurin päänvaiva ole, kun Brexit-hullunmyllyään pyörittävät. Eikä EU:llekaan.

Mutta kapuloita tulee avunkin rattaisiin Brexististä. Loppuvuodesta Britit äksyilivät EU:n kehitysyhteistyön päätöksissä, koska heidän mielestään on epäreilua, että brittiläiset toimijat eivät enää jatkossa hyödy niin paljon EU:n kehitysyhteistyöstä.

Tämä jos mikä on erinomainen paikka siteerata pikkusiskoani, jonka motto kuuluu: Mitäs läksit?