Afrikan väestönkasvu on tosiasia, joka saa poliitikot rapsuttelemaan päätään. Ilmastonmuutos on oikea uhka, eikä moni halua ihmismassoja liikkeelle ja kolkuttelemaan Euroopan ovia. Ei se Afrikan maillekaan hyväksi ole, jos väestö kasvaa liian kovaa.

Podcastissa tällä kertaa jututetaan Pertti Haaparantaa, joka toimi haastattelun aikaan viimeisiä viikkoja Aalto yliopistossa taloustieteen professorina ilman emeritus-titteliä. Hän on siis vuodenvaihteessa jäämässä eläkkeelle.

Haaparanta kirjoitti jo kahdeksan vuotta sitten blogin, jossa hän pohti sitä, miksi Afrikassa vaurastuminen ei ole johtanut merkittävään syntyvyyden vähenemiseen ja miksi Saharan eteläpuolinen Afrikka ei tunnu seuraavan Euroopan ja Aasian polkuja.

Jonkin verran syntyvyys on sielläkin nyt vähentynyt, Haaparanta totesi, mutta jatkossa suuri kysymys on, onko ihmisille töitä, nousevatko palkat ja tekeekö kehitys vähitellen tehtävänsä perhekokojen suhteen. Vai vahvistuuko nykytrendi, jossa kaupungeissa ei ole kunnon työtä ja ihmiset joutuvat kitkuttamaan epävirallisella sektorilla?

Katkaiseeko robotisaatio perinteisen teollistuvan kehityksen polun, jossa matalilla palkoilla voidaan kilpailla? Ja miten ympäristö voitaisiin ottaa huomioon, kun kasvua Afrikassa tavoitellaan?

Tällaisista keskustellaan podcastimme neljännessä jaksossa. Ja lopuksi Haaparanta sanoo, että on jo pitkään ollut sitä mieltä, että väestöpaineet yhtäällä ja kestävyysvaje toisaalla voidaan saada kuriin: otetaan vaan lisää väkeä tänne, ja sitä ennen voidaan vaikka kouluttaa heistä kehitysavun tuella osaajia.