Civicus: Tarvitaan massiivisia protesteja, koska ne toimivat ja muuttavat maailmaa

Kansalaisjärjestöjen ja aktivistien kansainvälinen yhteenliittymä Civicus julkaisee vuosittain raportin, jossa se tarkastelee kansalaisyhteiskunnan tilaa maailmalla.

Tämänvuotisen raportin yleiskatsaus on suositeltavaa luettavaa: se on hyvin kirjoitettu ja rohkea analyysi, joka antaa myös toivoa tulevaisuudelle.

Ensin huonot uutiset, jotka ovatkin monelle tuttuja: maailman valtiot eivät pärjänneet hyvin pandemian stressitestissä. Kansainvälinen yhteistyö jäi oman edun tavoittelun alle, ja monet hallitsijat käyttivät tilaisuutta hyväkseen lujittaakseen valtaansa ja kiristääkseen otetaan ihmisistä ja vapauksista. Kansoihin ei luotettu, hätätiloja julistettiin ja tiedonkulkua rajoitettiin tekosyynä väärän tiedon suitsiminen.

Politiikassa opposition tilaisuuksia rajoitettiin, mutta valtapuolueet saivat pitää omansa. Populistit käyttivät hyväkseen tilaisuuden kylvää eripuraa ja syventää jakolinjoja levittämällä pupputietoa maskeista ja rokotuksista, välittämättä ihmishengistä.

* * *

Mutta kansalaisyhteiskunta vastasi hyvällä: jaettiin lääkkeitä, ruokaa ja tukea, perustettiin auttavia puhelimia kotiväkivallan uhreille, vahdittiin että tukiohjelmat toimivat reilusti ja vastustettiin repressiivisten hallitusten ylilyöntejä.

Ja vaikka yhteenliittyminen oli vaikeampaa kuin ennen, kamppailu oikeuksien ja vapauksien puolesta jatkui, ja se onkin vuosikymmenen positiivinen trendi, josta Civicus haluaa korostaa.

Näkyvin osa trendiä oli Yhdysvalloissa rasismia vastustava Black Lives Matter -liike, mutta rasismia ja poliisiväkivaltaa vastustettiin myös esimerkiksi Kolumbiassa, Hollannissa, Etelä-Afrikassa ja Nigeriassa.

Samalla edistettiin naisten, alkuperäiskansojen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa. Chilessä alkoi perustuslain uudistaminen, Argentiinassa sallittiin abortti, Bhutanissa ja Gabonissa homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista ja homoavioliitot sallittiin Costa Ricassa. Demokratiaa on puolustettu oman hengen uhalla esimerkiksi Algeriassa, Hongkongissa, Myanmarissa ja Valko-Venäjällä.

* * *

Viime vuosikymmen on ollut suurten protestien aikaa. On vaadittu yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Eri ihmisryhmät ja vähemmistöt ovat halunneet ääntään kuuluviin, juhlineet olemassaoloaan ja vaatineet oikeuksiaan.

Usein oikeuksia vaativat nuoret ihmiset, jotka ovat ensimmäistä kertaa mukana liikehdinnässä, ja verkostot ovat globaaleja. Nuorten silmissä kuilu oikeudenmukaisuuden ja hallitusten ja suuryritysten toimien välillä on syvä.

Kansalaisyhteiskunnan vapaus toimia on kuitenkin vuosikymmenessä heikentynyt, Civicus sanoo. Ihmisoikeuksia moukaroidaan ja jopa rikokset ihmiskuntaa vastaan jäävät vaille tuomiota. Eriarvoisuus kasvaa, ilmastonmuutos uhkaa, eikä ole mahdotonta, että monet köyhät maat kamppailevat pandemiankin kanssa vielä pitkään. Etenkin Kiina ja Venäjä haluavat levittää omaa ihmisoikeuksista piittaamatonta toimintatapaansa maailmalle.

* * *

Massojen liikehdintä toimii, sanoo Civicus. Etenkin sellainen, missä unelmoidaan isosti eikä ajeta pieniä muutoksia.

Eroon fossiilisista polttoaineista, ei enää valtion rahaa poliisin rasismille, uusia perustuslakeja ja vallankumouksia. Jos halutaan yhteiskuntia, joissa kaikilla on oikeus elää omina itsenään, ilmastonmuutos on hallinnassa, taloudet ja politiikka toimivat kaikkien hyväksi, pitää unelmoida isosti.

Lisäksi ihmisille pitää taata vapaus kokoontua ja mobilisoitua. Kaikki isot muutokset naisten äänioikeudesta siirtomaavallan loppumiseen ovat tapahtuneet massojen liikehdinnän kautta. Demokraattisten maiden tulee näyttää esimerkkiä ja sallia massojen liikkeet, Civicus vaatii. Jos suuryritykset lähtevät autoritääristen hallitusten kelkkaan estämään liikehdintää, niitä pitää lyödä sormille (eli lompakkoon).

Ja ihmisten pitää lähteä mukaan, koska massoilla on vaikutusta. Civicuksen sanoin, liikehditään ilolla, koska ihmisyys on sosiaalisuutta, ja liikehditään oikeudenmukaisuuden puolesta ja vaaditaan, että maailman on oltava parempi kaikille.

Kuva: Valentyn Semenov / Mostphotos.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.