Dokkari: Alustatalous on muutakin kuin lähettejä – Afrikassa mikrotyön ”haamut” puurtavat alustojen kulisseissa

On mahdollista, että liki kaikista toimialoista tulee Uberin kaltaisia alustatalouden leikkipaikkoja, joissa ihmiset ovat kevytyrittäjiä ja alustojen omistajat miljonäärejä. Millainen on silloin yhteiskunta, ja miten me ihmiset arvostamme toisiamme?

Tällainen pohjavire on Ylen dokkarifestivaaleilla verkkoon tulleessa dokumentissa Keikkatyön kirous, joka on Areenassa vielä kevääseen 2025.

Dokkarissa käydään läpi keikkatyön tuttuja muotoja lähettipalveluista hanttihommiin, ja näytetään kuinka työolot ovat usein huonot, turvallisuutta ei ole, ja uskaliaimmat järjestävät mielenosoituksia ja vaativat parempia oloja.

Mutta dokkarissa on myös yllättäviä, uusia kulmia.

Nigeriassa alustatalouden palkkana Amazonin lahjakortit

”On hauskaa olla töissä roboteille”, sanoo eteläaasialaisen näköinen nainen.

Dokumentissa esitellään Amazonin Mechanical Turk -palvelu, joka tunnetaan lempinimellä MTurk. Sen avulla puoli miljoonaa ihmistä 90 maassa tienaa pieniä roposia henkensä pitimiksi. Tällaista alustojen kulisseissa tapahtuvaa näkymätöntä työtä kutsutaan haamutyöksi.

Työtehtäviin ei yleensä tarvitse koulutusta tai kokemusta, riittää että on ihminen ja osaa tiettyjä juttuja paremmin kuin tekoäly. Korjaillaan typoja ja otsikointeja, litteroidaan videoita tai ääninauhoja, opetetaan tekoälyä paremmaksi.

Mikrotyöläinen Mitchell Amewieye Lagosista arvioi esimerkiksi deittisivuston kuvia. Hän vastaa, onko kylvyssä oleva mies älykkään ja kiinnostavan oloinen, ja tienaa siitä 10 senttiä. Niin ikään lagosilainen Tomisin Adeshiyan (kuvassa) litteroi aikansa kuluksi nauhaa istuessaan ruuhkassa ja tienaa 2,50 dollaria, mikä on poikkeuksellisen hyvä palkkio.

Keskituntipalkka on kaksi dollaria, ja nigerialaiset sanovat, että päivässä täytyy tienata kympin verran, jotta työssä on järkeä. Yhdysvalloissa työntekijät valittelevat, että todella huonona päivänä ansiota voivat jäädä kymppiin, mikä ei riitä mihinkään. Eli tavallaan alusta suosii nigerialaisia, ja ilmeisesti siellä onkin todella paljon MTurkin ja muiden vastaavien haamuja.

Hämmentävästi MTurkissa tehdystä työstä saa rahaa vain Yhdysvalloissa ja Intiassa. Jos kotipaikka sattuu olemaan vaikkapa Nigeriassa, palkkio maksetaan Amazonin lahjakortteina. Adeshiyan sanoo dokumentissa, että kun joku tuttava matkustaa Yhdysvalloista Nigeriaan, hän tuo Adeshiyanille miehen ostamat tuotteet. Oletettavasti hän sitten myy niitä rahaa saadakseen.

Alustatyön ajatus on kaunis

Äkkiseltään ajatellen alustatalouden työpaikat voisivat olla tasa-arvoisia. Työtä saa tehdyistä hommista riippumatta sukupuolesta, syntyperästä, vammaisuudesta, koulutuksesta, uskonnosta tai mistään muustakaan. Puhtaasti työ ratkaisee.

Mutta käytännössä heikossa asemassa olevia ihmisiä käytetään helposti hyväksi, jos kukaan ei valvo eivätkä työntekijätkään uskalla helposti järjestäytyä vaatimaan oikeuksiaan.

Alustat osaavat myös olla julmia ja armottomia. Jos työntekijä saa huonoja arvioita (joita dokumentin mukaan välillä annetaan umpimähkään tai kostoksi), työt voivat loppua seinään. Moni pelkää, että jos alkaa vaatia oikeuksia, työt loppuvat silloinkin.

Yhteiskunnalle vaikutukset voivat lyhyelläkin aikavälillä olla huonot, jos alustat kikkailevat veronmaksunsa veroparatiiseihin, kuten Finnwatch äskettäin osoitti.

Pidemmällä aikavälillä työn siirtyminen alustoille voi heikentää yhteiskuntasopimusta ja meidän kaikkien turvallisuutta, jos tätä talouden osa-aluetta ei saada säätelyyn ja hallintaan.

Itse en ainakaan haluaisi saada kahden dollarin lahjakorttia verkkokauppaan maksuna tunnin työstä. En haluaisi, että kukaan saa.

Kuva: Kuvakaappaus dokumentista Keikkatyön kirous

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.