Eläkeyhtiöt Elo ja Ilmarinen ovat sijoittaneet yrityksiin, joilla on läheiset yhteydet Myanmarin sotilasjunttaan

Myanmarissa sotilaat kaappasivat vallan 1. helmikuuta 2021. Myanmarilaiset ovat vaatineet suurissa mielenosoituksissa demokratiaa, ja sotilaat ovat vastanneet voimalla: ainakin 900 mielenosoittajaa on tapettu.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan sotilasjuntta tekee rikoksia ihmisyyttä vastaan, muun muassa murhia, raiskauksia ja kidutusta. YK:n mukaan kolme miljoonaa ihmistä Myanmarissa kaipaa humanitaarista apua.

YK: erityisraportoija Tom Andrews sanoi toukokuussa, että useat yritykset ovat jatkaneet toimintaa Myanmarissa juntan kanssa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hän on vaatinut, etteivät yritykset myötävaikuttaisi rikoksiin vaan ottaisivat voimakkaasti kantaa, jäädyttäisivät toimintoja tai jopa vetäytyisivät maasta. Myös Finnwatch on huomauttanut, että Myanmarin juntta pyörittää merkittävää liiketoimintaa.

Kansainvälinen pankkien sijoitustoiminnan eettisyyttä seuraava Bank Track -järjestö selvitti kesällä, miten kansainväliset pankit ovat sijoittaneet yrityksiin, jotka tekevät läheistä yhteistyötä Myanmarissa vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.

Listalta löytyy myös muutamia yrityksiä, joihin suomalaiset eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Elo ovat sijoittaneet.

Bank Track jakaa juntan kanssa yhteistyötä tekevät yritykset kahteen ryhmään: Ykköskategoriassa on yrityksiä, joilla on ollut pitkät ja läheiset suhteet Myanmarin asevoimiin jo ennen vallankaappausta.

Kakkoskategoriassa taas on yrityksiä, jotka ovat tehneet aiemmin yhteistyötä Myanmarin hallituksen ja sen omistamien yritysten kanssa, mutta ovat helmikuun vallankaappauksen jälkeen ajautuneet yhteistyöhön juntan kanssa. Monet näistä jälkimmäisistä ovat kansainvälisiä öljy-yhtiöitä. Juntan haltuun ottama öljy- ja maakaasuyhtiö on vallankaappaajien tärkein rahanlähde.

* * *

Suomen neljästä työeläkeyhtiöstä Varmalta ja Veritakselta ei löytynyt suoria sijoituksia listan yrityksiin.

Työeläkeyhtiö Ilmarinen on vuoden 2020 tilinpäätöksen mukaan sijoittanut noin kahdeksan miljoonaa euroa japanilaiseen Daiwa House Industry -yritykseen ja noin 4,5 miljoonaa matkailualan Hiltoniin, jotka ovat molemmat kategorian yksi yrityksiä Bank Trackin mukaan, eli niillä on pitkät suhteet Myanmarin asevoimiin.

Lisäksi kategorian kaksi yrityksistä Ilmarinen on sijoittanut viiteen yritykseen: ENEOS Holdings, KDDI Group, Sumitomo Chemical, Sumitomo Mitsui Trust Holdings ja Total SE. Yhteensä Ilmarisen sijoitukset nykyisin juntan kanssa toimiviin yrityksiin olivat vuonna 2020 reilut 92 miljoonan euroa.

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavissa periaatteissa (UN Guiding Principles on Business and Human Rights, UNGP) linjataan, että sijoittajien tulee käyttää painoarvoaan, jotta sen sijoituskohteet estävät tai hillitsevät ihmisoikeusloukkauksia. YK:n ihmisoikeusneuvosto muistutti yrityksiä päätöslauselmalla kesäkuussa 2020, että sekä yritysten että näiden kotivaltioiden tulisi varmistaa, ettei yritysten toiminta Myanmarissa tai toiminta niiden arvoketjuissa tue ihmisoikeusloukkauksia.

Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Karoliina Lindroos kertoo, että Ilmarinen noudattaa YK:n ohjaavia periaatteita.

”Kun saamme tiedon että meillä on salkkumme kautta altistus yhtiölle, joka on mahdollisesti osallisena ihmisoikeusloukkauksiin etsimme UNGP:n mukaisesti keinoja, joita meillä on käytössä, jotta voimme vaikuttaa yhtiöön. Tässä tapauksessa keskustelemme juuri kanssasijoittajien kanssa mahdollisuudesta yhteistyössä tehtävään vaikuttamiseen. Yhdessä vaikuttaminen antaa voimakkaamman painoarvon ja siksi haemme joukosta voimaa.”

Jos yritys on syyllistynyt kansainvälisten normien rikkomuksiin, eikä ole halukas aloittamaan sijoittajadialogia ja tee asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä, Ilmarinen divestoi eli myy omistuksensa yhtiössä.

”Olemme myös divestoineet tapauksissa missä edistyminen on liian hidasta. Ensin pyritään kuitenkin vaikuttamaan.”

* * *

Työeläkeyhtiö Elolla puolestaan oli vuoden 2020 tilinpäätöksen mukaan suoria sijoituksia Hiltoniin noin 1,8 miljoonalla eurolla. Kategoria kakkosen yrityksistä Elo on sijoittanut Chevroniin, ENI SpA:han, Shelliin ja Totaliin, eli neljään öljy- ja kaasuyhtiöön, jotka tekevät rahakasta yhteistyötä sotilasjuntan kanssa. Yhteensä Elon sijoitukset nykyisin juntan kanssa toimiviin yrityksiin olivat vuonna 2020 reilut 71 miljoonaa euroa.

”Otamme vakavasti ihmisoikeusrikkomukset kaikissa sijoituskohteissamme”, sanoo Elon arvopaperisijoitusten johtaja Jonna Ryhänen.

”Elossa on käytössä normirikkomusten seurantaprosessi, jossa oman analyysin lisäksi käytämme tietolähteenä ulkopuolista kansainvälistä palveluntarjoajaa. Normirikkomusten osalta analyysi kattaa 120 globaalia standardia ja normia, esimerkiksi YK:n ja sen alajärjestöjen vahvistamat kansainväliset normit, kuten ILO ja OECD Guidelines.”

Mikäli yritys ei täytä Elon vastuullisuusperiaatteita, Ryhäsen mukaan tavoite on saada yhtiö korjaamaan puutteet toiminnassaan. Elo voi luopua sijoituksesta vastuullisuudessa havaittujen puutteiden vuoksi, mikäli yritys ei esitä uskottavia toimenpiteitä puutteiden korjaamiseksi.

”Seuraamme jatkuvasti sijoituksiamme ja mikäli havaitsemme moitittavaa, teemme tarvittavat toimenpiteet”, Ryhänen sanoo.

* * *

Kyse on tietenkin suomalaisyhtiöitä paljon laajemmasta ilmiöstä. Jos kansainväliset öljy-yhtiöt ja muut isot yritykset jatkavat toimia juntan kanssa sen jälkeen, kun sotilaat ovat kaapanneet vallan, johtavat rahan jäljet nopeasti kansainvälisiin rahoittajiin, ja sotilasjuntan kaupalliset kytkyt ovat siten globaaleja.

Halutessaan esimerkiksi öljy-yhtiöillä voisi olla paljonkin sananvaltaa Myanmarissa, ja mutkan kautta myös niillä pankeilla, jotka näitä yhtiöitä rahoittavat.

Bank Trackin selvityksessä kävi ilmi, että 19 kansainvälisellä pankilla on yli 65 miljardin dollarin (noin 55 miljardia euron) sijoitukset 18 yrityksessä, joilla on likeiset yhteydet Myanmarin sotilasjunttaan.

Nykyisiin juntan kanssa toimiviin yrityksiin ovat sijoittaneet jättimaiset toimijat, esimerkiksi Bank of America, Barclays, Crédit Agricole, Credit Suisse, Deutsche Bank, Goldman Sachs, JPMorgan, Morgan Stanley ja Wells Fargo.

Kaikilla suomalaisilla eläkeyhtiöillä – ja monilla muillakin yhtiöillä – on sijoituksia joissakin näissä, vaikka niillä ei suoria sijoituksia Myanmarissa toimiviin yrityksiin olisikaan.

Mutta jos suoria sijoituksia Ilmarisen ja Elon tapaan on, niin on myös paremmin valtaa ja painoarvoa vaikuttaa siihen, mitä Myanmarissa tehdään ja toimitaanko ihmisoikeuksia räikeästi polkevan sotilasjuntan kanssa vai ei.

Kuva: Maung Nyan / Shutterstock.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.